MUISTUTUS ns. Länsi-Haagan kaavaehdotuksesta

MUISTUTUS ns. Länsi-Haagan kaavaehdotuksesta

Kaupunkiluontoliike ry                                                                               13.2.2024

Kiitämme mahdollisuudesta vielä tässä vaiheessa lausua kaavasta. Nyt esillä oleva kaavasuunnitelma on parantunut aikaisemmasta luonnoksesta; siinä säästyy aikaisempaa suurempi osa metsää ja sähköaseman siirtämistä Vihdintien länsipuolelle tervehdimme myös tyydytyksellä. Myös eteläosan suopuistoa pidämme positiivisena ideana. Kuitenkin, mielestämme kaavassa tulisi vielä huomioida seuraavaa:

Helsingin kaupunki on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan kaupungin tärkeimmät luontoalueet säästetään. Riistavuoren monimuotoisuudesta on osoituksena alueelle pesiytynyt liito-orava, jolla tiedetään olevan Riistavuoressa ja siihen yhteydessä olevalla yhtenäisellä metsäalueella kolme ydinaluetta. Kati Vierikon tutkimusryhmän lausunnosta Östersundomin osayleiskaavasta tiedetään, että metsän kaventuminen alle 100 metriin heikentää sen monimuotoisuutta. Riistavuori uhkaa kaventua nyt käsillä olevassa suunnitelmassa keskiosiltaan, Vihdintien varrella olevan avokallion itäpuolelta pahimmillaan noin 30-40 metriin, jolloin se toimii välttävästi ekologisena yhteytenä mutta ei enää monimuotoisena viheralueena.

Kaupunkiluontoliike pitää tärkeänä säästää metsää nyt käsillä olevaa suunnitelmaa enemmän, koska Eliel Saarisen tien varrelta menetetään tosiasiallisesti Riistavuoreen kuuluvaa metsää noin hehtaarin verran Englantilaisen koulun pihamaaksi, aluetta, joka kuuluu Riistavuoren monimuotoisimpiin, minkä osoituksena aiottu tontti on liito-oravan ydinaluetta. Koska Anni Sinnemäen ja Mia Haglundin aloitetta etsiä koululle pikavauhtia uusi tontti ei hyväksytty, sitäkin tärkeämpää on säästää Riistavuoren metsää muualta.

Kaikkein kriittisintä mielestämme olisi poistaa kaavasta pistetalot nykyisen ulkoilureitin itäpuolelta, sillä ne on kaavoitettu juuri metsän kapeimpaan kohtaan. Nämä pistetalot yksin ovat syy sille, miksi metsä kapenee keskiosistaan sietämättömän kapeaksi ja syy suositun ulkoiluväylän katkeamiseen. Menetetyn ulkoiluväylän tilalle puolestaan toteutetaan uusi ulkoiluväylä, mikä pirstoo vain muutamaan kymmeneen metriin kaventunutta metsää heikentäen sen monimuotoisuutta ja toimivuutta ekologisena yhteytenä entisestään. Pistetalot sekä Vihdintien näköalakallioon kiinni tuleva kaavoitus veisi nyt suositun näköalakallion näköalan ja poistaisi metsän sen molemmilta reunoilta.

Hyväksyisimme yhden talorivin tai käärmetalotyyppisen ratkaisun Vihdintien puuttomaan reunaan sillä edellytyksellä, että tällainen ratkaisu ei edellyttäisi rinnakkaiskatua metsään. Kannatamme Otso Kivekkään aloitetta aloittaa uuden osayleiskaavan laatimista Vihdintien länsipuolelle, ja ottaen huomioon tämänhetkisen rakentamiselle huonon suhdanteen ja uusien asuntojen huonon kaupaksi käymisen Vihdintien itäpuolen kaavoitusta ei pidä eikä kannata kiirehtiä. Pidämme välttämättömänä vähintäänkin pistetalojen sisältämän asukasmäärän siirtämistä nyt vajaakäytössä olevalle Vihdintien länsipuoliskolle. Emme näe pistetaloja välttämättöminä myöskään ”urbaanille ympäristölle” ja yhteisöllisyydelle, sillä käärmetalo- eli lamellitalotyyppinen ratkaisu hyväksyttiin myös Huopalahdentien varteen. Miksi Huopalahdentiellä katsottiin lamellitalon riittävän vetovoimaisen ympäristön luomiseen, mutta sama argumentti ei pätisi Riistavuoressa? Haaga on nykyisellään vetovoimaista ympäristöä nimenomaan siksi, että se on viheralueiden ympäröimä.

Huomautamme myös, että Riistavuorenpuistolla on voimassaoleva puistoasemakaava, joka on vahvistettu Sisäasiainministeriössä, eikä Maankäyttö- ja rakennuslaissa ole säädetty mitään siitä, missä järjestyksessä Sisäasiainministeriön vahvistamaa puistoasemakaavaa voitaisiin purkaa.

Kaupunkiluontoliike ry esittää ensisijaisesti, että niin sanotusta Länsi-Haagan asemakaavasta luovuttaisiin, ja samanaikaisesti alettaisiin edistämään Otso Kivekkään aloitetta. Lisäksi ehdotamme uuden tontin etsimistä Englantilaiselle koululle ja tämän tontin liittämistä Riistavuorenpuistoon. Emme pidä kaavaesitystä ”ilmastoviisaana”, jos sen toteuttaminen edellyttää nyt hiilinieluna toimivan Riistavuorenpuiston osittaista kaatamista, sillä eivät naapurikunnat jätä jalomielisyyttään kaavoittamatta omakotitalotontteja siksi, että Helsinki kaavoittaa kerrostalolähiön.

Vakuudeksi

Manki Perukangas        

Kaupunkiluontoliike ry, puheenjohtaja

Suosittu ulkoilureitti kiertää tämän kiven kuvasta katsoen vasemmalta puolelta. Tämä kuva on otettu luoteesta, ja tämän polun tilalle tulisi uusi katu. 

Liito-oravaraportti Riistavuoresta ja siihen kytkeytyvistä Haagan metsistä

Haagassa, Vihdintien tuntumassa sijaitsee useitakin liito-oravan ydinalueiksi Helsingin tuoreessa, viime syystalvella (2018) ilmestyneessä liito-oravakartoituksessa tunnistettuja alueita. Tämän lisäksi havaintoja on niin kolopuista kuin pipanoistakin niin varsinaisen Riistavuoren alueella kuin keskemmällä asutustakin, nk. Haagan keskuspuistoksi kutsutulla alueella, joka kulkee Haagan poikki kaakko-luoteissuunnassa, miltei yhdistäen Mätäjokilaakson ja Keskuspuiston viherkäytävät.

Tein yhden esiselvityskäynnin lähinnä Lassilaa olevalla liito-oravan ydinalueella ja sen ympäristössä (lito-oravakartoituksen alue nro 7) 17.4.2019. Palasin alueelle koko päiväksi 29.4.2019. Tällöin omistin tarkimman katsauksen em. kartoituksessa potentiaalisimmaksi osoitetulle ydinalueelle 7; lisäksi kävin alueet 63 ja 64 varsin tarkasti lävitse. Lisäksi tein vielä yhden maastokäynnin varsinaiselle Riistavuoren alueelle, joka sijaitsee etelämpänä ja jossa liito-oravakartoitus löysi vain pari pipanapuuta. Tämän alueen tarkempi selvittäminen varsin kiireellisellä aikataululla on tärkeää erityisesti siksi, että Helsingin kaupunkibulevardisuunnitelmien toteutus alkanee täältä. Kävelin ja pyöräilin läpi kaksi kertaa myös niin sanotun Haagan keskuspuiston, jossa liito-oravakartoitus on löytänyt kaksi ydinaluetta; kyseisen kartoituksen ydinalueet 61 ja 62.

Ydinalueella 61 ja sen liepeillä on joitakin suuria kuusia, samoin ydinalueen 62 pohjoispuolella, Ohjaajantien kerrostalojen eteläpuolella. Nämä voisivat olla potentiaalisia liito-oravakuusia, mutta pipanoita en tältä alueelta löytänyt. Muuten “Keskuspuiston” alue on varsin avaran puistomaista, ei niinkään metsäistä, ja vaikka esimerkiksi haapoja alueella harvakseltaan kasvaakin, se ei vaikuttaisi kuuluvan liito-oravan ydinalueisiin, vaikka se sinänsä sille soveltuisikin ainakin läpikulkuun ja vierailukäynteihin.

Toisella maastokäynnilläni 3.5.2019 osoittautui, että alueella 7 oli useita runsaasti pipanoituja puita sekä jokunen kolopuu; lisäksi löysin kaksi runsaasti pipanoitua puuta alueelta 64. Lisäksi Aino Acktén puiston pohjoisosan halki kulkevan ulkoilupolun varsi, ydinalueen 62 ja Ohjaajantien kerrostalojen väliin jäävä alue näyttää korkean liito-oravapotentiaalin alueelta; siellä on paksujen kuusten keskittymä ja niiden läheisyydessä joitakin koivuja ja leppiä.

Ydinalueen 7 suurin potentiaali seurailee melko tarkoin junaradan alittavaa ulkoilutietä myötäillen; ulkoilutien länsipuolella vanhalla linnoitusalueella, teollisuusalueen eteläpuolella ja toisaalta ulkoilutien länteen, Vihdintielle kääntyvän mutkan jälkeen heti ulkoilutien pohjoispuolella. Siellä on vanhoja, todella jyhkeitä pipanakuusia ja vanhoja haapoja. Ulkoilupolun eteläpuoli ei näytä lainkaan niin potentiaaliselta; siellä valtapuu on mänty.

Pipanoita suuren kuusen juurella, vain muutama kymmenen metriä edellisestä lepästä pohjoiseen koordinaateilla N6678629 E382769.

Alueen 63 kuuluminen liito-oravan ydinalueisiin ei tullut maastokäynnin perusteella todennetuksi. Sen sijaan pienehkö suurten kuusien hallitsema notkelma eli alue 64 radan itäpuolella sisälsi kaksi runsaasti pipanoitua kuusta. Maastokäyntieni perusteella liito-oravaselvityksessä ydinalueiksi merkatut 7 ja 64 ovat olleet myös tänä keväänä liito-oravan käytössä; alue nro 7 on Pohjois-Haagan runsain liito-oravapuiden esiintymä. Liito-oravaselvityksen ydinalueiden ulkopuolella sijaitsevia liito-oravien käyttämiä puita en havainnut.

Kuusikko junaradan itäpuolella, vähän Pohjois-Haagan aseman eteläpuolella. 

Varsinainen Riistavuorenpuisto ei vaikuttaisi kaikkein liito-oravapotentiaalisimmalta alueelta; se on mäntyinen kangasmetsä, jossa lisäksi on koivuja ja leppiä. Kuusiakin on, mutta ei erityisen järeitä. Maastokäyntini 3.5. lienee liito-oravanjätösten havaitsemisen kannalta jo myöhään, siinä ja siinä rajalla.

Tyypillinen maisema Riistavuorenpuistosta.

Riistavuoren ja Haagan Keskuspuiston alueen pirstoo junarata monin paikoin. Huopalahden juna-asemalta länteenpäin junaradanvarren puuton alue on niin leveä että se muodostaa kulkuesteen liito-oraville, joten Pohjois-Haagan liito-orava-alueista liito-orava ei pääse Riistavuorenpuistoon paitsi aivan Vihdintien varren tuntumassa, jossa puuttoman radanvarsivyöhykkeen leveys on kapeimmillaan vain noin 50 metriä Google Earthin ilmakuvan perusteella. Sen sijaan radan jatko Pohjois-Haagan suuntaan ei muodosta kuin kapeimmillaan noin 25 metrin puuttoman alueen,  joka on kyllä liito-oravan ylitettävissä. Toinen aluetta pirstova tekijä on voimalinja, joka ei muodostane ylitsepääsemätöntä estettä liito-oraville.

Nyt tekemäni maastokäynti ei valitettavasti antanut Riistavuoren kuulumisesta liito-oravien ydinalueisiin sen enempää viitettä kuin muutaman kuukauden takainen liito-oravakartoituskaan, joka löysi Eliel Saarisen tien varresta liito-oravan jätöksiä ja oleskelukolon (eikä Eliel Saarisentien tienvarsipuisto Riistavuoren palvelukodin vieressä, Isonnevankujan varrella taas ole varsinaista Riistavuoren ydinaluetta). Toki Riistavuorenpuistolla on liito-oravalle ainakin siinä mielessä merkitystä, että se muodostaa vähintäänkin kulkuyhteyden Haagan potentiaalisimpiin liito-oravamaastoihin Pitäjänmäen liikenneympyrän kautta Talin ja Munkkivuoren ydinalueiden suuntaan. Vahvistetuille Eliel Saarisentien liitureille on vaikea nähdä muuta dispersaalia kuin Riistavuorenpuiston eteläosan läpi, ja sinne mainitun Pitäjänmäen liikenneympyrän kautta. Etäisyys Talin ja Munkkivuoren ydinalueilta on pienimmillään vain 35 metrin luokkaa Pitäjänmäen liikenneympyrän kautta Riistavuorenpuistoon ja liito-oravalle se ei ole tekemätön paikka.

VIITTEET:

Helsingin liito-oravakartoitus 2018. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2018:27. Esa Lammi ja Pekka Routasuo. Ladattavissa https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-27-18.pdf

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy ry:n kommentti (Helsingin kaupungille, kaupunkiympäristön toimiala/Suvi Tyynilä) Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin luonnoksestä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Luontotyyppien punainen kirja, osa 2: luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 5/2018, Tytti Kontula ja Anne Raunio (toim.)

Vantaan kaupunki. Myyrmäen-Kivistön-Ylästön alueen liito-oravaselvitys 2016. Ramboll. Ladattavissa https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/128281_Myyrmaen_Kiviston_Ylaston_liito-oravaselvitys_2016_liitteineen_Optimized.pdf

Liito-oravaraportti Petaksesta

Tein Petakseen maastokäynnit 25.4. sekä 15.5.2019. Tälle alueelle tein jo Keijo Savolan kanssa yhden esiselvityskäynnin viikkoa aiemmin torstaina 18.4. Petaksessa tiedetään olevan liito-oravien ydinalue, joka on todettu jo Länsi-Vantaan liito-oravaselvityksessä 2016.

Petaksessa tarkasteluni kohteena oli alueen itä-länsisuuntaisen päätien (Korpitien) ja Hämeenlinnanväylän, Petaksen asuinalueen ja rakenteilla olevan Keimolanmäen alueen välinen metsä, jossa on rajattu 1,6 hehtaarin laajuinen liito-oravan ydinalue, joka on yhteydessä Hämeenlinnanväylän itäpuolella olevaan toiseen Myllymäen ydinalueeseen. Kartassa tarkastelualueeni näkyy kartan oikeassa ylälaidassa olevan viisikulmion alueella sekä kolme sen eteläpuolella olevaa pienempää aluetta. Liito-oravan aiemmin tunnistettu ydinalue sijaitsee viisikulmion itäisellä puoliskolla. Tehtävänantoni oli kiertää ydinalueen ympäristöä ja selvittää, päteekö vanhempi ydinalueen rajaus vuoden -16 Länsi-Vantaan liito-oravaselvityksestä edelleenkin.

Alue on suhteellisen vanhaa sekametsää, jossa on joitakin suolaikkuja; aivan aluetta eteläpuolelta rajaavan tien pohjoispuolella on kartoituksessakin tunnistettu suo. Myös Keimolanmäkeen lähimmin yhteydessä olevalla pohjoisosalla on paikoitellen soistuneisuutta. Alueen länsirajana on kuivahko kallioinen mäntymetsä.

Vuoden 2016 liito-oravaselvityksessä Petaksen ydinalue on merkitty vaaleanpunaisena kuusikulmiona etelä-pohjoissuunnan harmaalla merkityn kehäradan länsipuolella. Sen ympärille on merkitty punaisilla katkoviivoilla liito-oravan elinympäristöksi oletettu alue, ja violetin-vaaleanpunaisella katkoviivoituksella merkitty alue on oletettu ko. selvityksessä liito-oravalle hyvin soveltuvaksi alueeksi.

Selvitykseni ei antanut kovinkaan vankkoja aiheita laajentaa aiemmassa tarkastelussa (2016) määriteltyä liito-oravan ydinaluetta jo tunnetusta ydinalueesta länteen, ydinalueen ja asuinalueen välille. Siellä metsä on sakeaa kuusikkoa, mutta kuuset eivät ole kovinkaan paksuja ja kookkaita lehtipuita on erittäin vähän. Aivan ydinalueen pohjoisreunan tuntumasta löysin runsaasti pipanoidun kuusen (n. 30 pipanaa) sijainnilla N 6687550 E 380666. 

Petaksen pipanakuusi on suuren kiven vieressä, alle 100 metrin päässä Keimolanmäen projektialueen rajasta etelään.

Ovaalinmuotoinen alue on aiemman selvityksen Petaksen ydinalue. Tähdillä merkatut ovat omia liito-oravapuiden havaintojani.

Alueen kaakkoisreunalla sijaitsevan kukkulan juurella oli erittäin kolottuneita harmaaleppiä. Kyseinen kukkula on valoisaa, mäntyvaltaista kangasta, jossa lisäksi kasvaa koivuja. Kaksi noin 10 metrin välein toisistaan sijainnutta ilmeisesti koivua näyttivät erityisen potentiaalisilta osoitteessa N6687156 E380657:

Tehtävänannossa määritellyn alueen eteläosa oli rämettä, ja itäosa harvapuustoista mäntyvaltaista kalliometsää, jossa on runsaasti tuulenkaatoja. Suon eteläpuoleinen kaistale Korpitien pohjoispuolella vaikutti liito-oravalle erittäin soveliaalta ympäristöltä; se on tuoretta kuusivaltaista kangasmetsää jossa on monipuolinen lehtipuusto. Lähempänä asutusta ydinalueesta kaakkoon metsä oli kuusivaltaista, mutta kuuset olivat suhteellisen pieniä ja vanhoja lehtipuita hyvin vähän.

Ydinalue ja sen ympäristö ovat vanhojen kuusien hallitsemaa kosteaa, paikoin soistunutta korpimetsää, jossa on lehtolaikkuja, vieläpä alueelta löytyi lehtokorpi. Lehtokorven poikki suunnilleen luode-kaakko -suunnassa suunnilleen koordinaatin 6687413/380680 virtaa suopuro. Tämä alue on myös kaikkein tiheintä pipanapuiden ydinaluetta. Kuusien lisäksi ydinalueella kasvaa koivuja, leppiä, haapoja, mäntyjä ja ydinalueen pohjoisrajalla nuorten pihlajien keskittymä.

Käyntieni perusteella ydinaluerajausta Petaksen alueella voidaan jonkin verran venyttää kaakkoon suoalueen ja kaakkoisen avokallion väliin. Tosin ydinalueen eteläkaakkoon venytetyllä jatkeella löytyi vain kolopuita, ei pipanapuita ja kun näiden kolopuiden lähettyviltä ei löytynyt pipanoituja kuusia, ydinaluerajauksen venyttäminen on toiveikasta. Vähintäänkin merkitsemäni alue kuitenkin on liito-oraville erittäin sopivaa elinympäristöä kolopuineen ja kuusineen. Aikaisempi ydinalue kuitenkin epäilemättä on liito-oraville parhaimmin soveltuvaa maastoa tarkastelualueella.

Käsitykseni liito-oravan ydinalueesta Petaksen tarkastelualueella.