Liito-oravakartoitusten aika on ovella

Päivien pidentyessä liito-oravat lähtevät liikkeelle etsiäkseen uusia reviirejä. Paras aika tehdä liito-oravakartoituksia onkin kevät, helmi-toukokuu. Liito-oravat viihtyvät parhaiten varttuneissa sekametsissä, joissa on sekä kuusia että haapoja, mutta myös koivut ja lepät kelpaavat niille.

Jos lähimetsääsi uhkaa kaavoitus tai infrahanke tai hakkuusuunnitelma, ota yhteyttä, niin tulen tekemään ajantasaisen liito-oravakartoituksen! Veloitan kokonaisesta työpäivästä 200 euroa + matkakulut päälle. Työhön sisältyy paitsi ydinalueiden ja mahdollisten pesä- ja ruokailupuiden etsintä, myös liito-oravien yhteyksien tutkiskelu.

Olen kartoittanut esimerkiksi Helsingistä Pajamäen, Pohjois-Haagan, Riistavuoren, Kumpulanmäen, Pakilanmetsän ja Pitkäkosken, Vantaalta Petaksen, Lavangon ja Friimetsän ja Askolasta Nietoonmetsän alueet. Olen ollut kartoituksineni tuottamassa materiaalia Helsingin kaupungin viimeisimpään viralliseen liito-oravakartoitukseen ja Helsyn valitukseen Kumpulanmäen kaavasta, myötävaikuttanut Raide-Jokerin tunnelityömaan pysähtymiseen puoleksitoista vuodeksi sekä selvitykseni Riistavuoren liito-oravien yhteyksistä näkyy nk. Länsi-Haagan kaavan uusimman vaiheen liito-oravayhteyksien huomioimisessa (mikä ei kyllä tietenkään ole vieläkään ollenkaan ideaalia). Suunnitelmiini kuuluu Porvoonkorven liito-oravakartoitus, mihin olen anonut luonnonsuojeluapurahaa. 

Liito-oravaraportti Petaksesta

Tein Petakseen maastokäynnit 25.4. sekä 15.5.2019. Tälle alueelle tein jo Keijo Savolan kanssa yhden esiselvityskäynnin viikkoa aiemmin torstaina 18.4. Petaksessa tiedetään olevan liito-oravien ydinalue, joka on todettu jo Länsi-Vantaan liito-oravaselvityksessä 2016.

Petaksessa tarkasteluni kohteena oli alueen itä-länsisuuntaisen päätien (Korpitien) ja Hämeenlinnanväylän, Petaksen asuinalueen ja rakenteilla olevan Keimolanmäen alueen välinen metsä, jossa on rajattu 1,6 hehtaarin laajuinen liito-oravan ydinalue, joka on yhteydessä Hämeenlinnanväylän itäpuolella olevaan toiseen Myllymäen ydinalueeseen. Kartassa tarkastelualueeni näkyy kartan oikeassa ylälaidassa olevan viisikulmion alueella sekä kolme sen eteläpuolella olevaa pienempää aluetta. Liito-oravan aiemmin tunnistettu ydinalue sijaitsee viisikulmion itäisellä puoliskolla. Tehtävänantoni oli kiertää ydinalueen ympäristöä ja selvittää, päteekö vanhempi ydinalueen rajaus vuoden -16 Länsi-Vantaan liito-oravaselvityksestä edelleenkin.

Alue on suhteellisen vanhaa sekametsää, jossa on joitakin suolaikkuja; aivan aluetta eteläpuolelta rajaavan tien pohjoispuolella on kartoituksessakin tunnistettu suo. Myös Keimolanmäkeen lähimmin yhteydessä olevalla pohjoisosalla on paikoitellen soistuneisuutta. Alueen länsirajana on kuivahko kallioinen mäntymetsä.

Vuoden 2016 liito-oravaselvityksessä Petaksen ydinalue on merkitty vaaleanpunaisena kuusikulmiona etelä-pohjoissuunnan harmaalla merkityn kehäradan länsipuolella. Sen ympärille on merkitty punaisilla katkoviivoilla liito-oravan elinympäristöksi oletettu alue, ja violetin-vaaleanpunaisella katkoviivoituksella merkitty alue on oletettu ko. selvityksessä liito-oravalle hyvin soveltuvaksi alueeksi.

Selvitykseni ei antanut kovinkaan vankkoja aiheita laajentaa aiemmassa tarkastelussa (2016) määriteltyä liito-oravan ydinaluetta jo tunnetusta ydinalueesta länteen, ydinalueen ja asuinalueen välille. Siellä metsä on sakeaa kuusikkoa, mutta kuuset eivät ole kovinkaan paksuja ja kookkaita lehtipuita on erittäin vähän. Aivan ydinalueen pohjoisreunan tuntumasta löysin runsaasti pipanoidun kuusen (n. 30 pipanaa) sijainnilla N 6687550 E 380666. 

Petaksen pipanakuusi on suuren kiven vieressä, alle 100 metrin päässä Keimolanmäen projektialueen rajasta etelään.

Ovaalinmuotoinen alue on aiemman selvityksen Petaksen ydinalue. Tähdillä merkatut ovat omia liito-oravapuiden havaintojani.

Alueen kaakkoisreunalla sijaitsevan kukkulan juurella oli erittäin kolottuneita harmaaleppiä. Kyseinen kukkula on valoisaa, mäntyvaltaista kangasta, jossa lisäksi kasvaa koivuja. Kaksi noin 10 metrin välein toisistaan sijainnutta ilmeisesti koivua näyttivät erityisen potentiaalisilta osoitteessa N6687156 E380657:

Tehtävänannossa määritellyn alueen eteläosa oli rämettä, ja itäosa harvapuustoista mäntyvaltaista kalliometsää, jossa on runsaasti tuulenkaatoja. Suon eteläpuoleinen kaistale Korpitien pohjoispuolella vaikutti liito-oravalle erittäin soveliaalta ympäristöltä; se on tuoretta kuusivaltaista kangasmetsää jossa on monipuolinen lehtipuusto. Lähempänä asutusta ydinalueesta kaakkoon metsä oli kuusivaltaista, mutta kuuset olivat suhteellisen pieniä ja vanhoja lehtipuita hyvin vähän.

Ydinalue ja sen ympäristö ovat vanhojen kuusien hallitsemaa kosteaa, paikoin soistunutta korpimetsää, jossa on lehtolaikkuja, vieläpä alueelta löytyi lehtokorpi. Lehtokorven poikki suunnilleen luode-kaakko -suunnassa suunnilleen koordinaatin 6687413/380680 virtaa suopuro. Tämä alue on myös kaikkein tiheintä pipanapuiden ydinaluetta. Kuusien lisäksi ydinalueella kasvaa koivuja, leppiä, haapoja, mäntyjä ja ydinalueen pohjoisrajalla nuorten pihlajien keskittymä.

Käyntieni perusteella ydinaluerajausta Petaksen alueella voidaan jonkin verran venyttää kaakkoon suoalueen ja kaakkoisen avokallion väliin. Tosin ydinalueen eteläkaakkoon venytetyllä jatkeella löytyi vain kolopuita, ei pipanapuita ja kun näiden kolopuiden lähettyviltä ei löytynyt pipanoituja kuusia, ydinaluerajauksen venyttäminen on toiveikasta. Vähintäänkin merkitsemäni alue kuitenkin on liito-oraville erittäin sopivaa elinympäristöä kolopuineen ja kuusineen. Aikaisempi ydinalue kuitenkin epäilemättä on liito-oraville parhaimmin soveltuvaa maastoa tarkastelualueella.

Käsitykseni liito-oravan ydinalueesta Petaksen tarkastelualueella.

Liito-oravaraportti 05/2019 Friimetsästä

Vantaalla sijaitsevien Friimetsän ja Petaksen sekä Helsingin Haagan alueella sijaitsevan Riistavuoren alueiden liito-oravaselvitys tehtiin huhti-toukokuun vaihteessa 2019. Ihanteellisin aika tälle työlle on juuri kevät, sillä ensinnäkin tuolloin nuoret liito-oravakoiraat etsivät naaraita pariutumistarkoituksessa mutta toiseksikin, vielä tuolloin liito-oravien papanat eivät ole vielä maastoutuneet vihertyvään kenttäkerrokseen.

Orientoivana maastokäyntinä tein Keijo Savolan kanssa 29.3.2019 kenttäkäynnin Laaksoon, Lääkärinkadun alueelle, jossa Savola havainnollisti minulle mitä asioita maastosta kannattaa katsoa (suurimmat kuuset, niiden läheisyydessä olevat haavat ja niiden mahdolliset kolot; lisäksi Savola teroitti, että myös koloiset lepät ja koivut kannattaa syynätä liito-oraville potentiaalisina habitaatteina). Orientoituakseni itsenäiseen selvitystyöhön, sain Savolalta ”pilotiksi” käydä Pakilassa Kyläkunnantiellä 1.4., jonne tein itsenäisen liito-oravakartoituskäynnin 1.4. liittyen Pakilantien, Kehä I ja Kyläkunnantien väliseen kaavoitussuunnitelmaan. Lisäksi sain Savolalta malliksi hänen laatimansa kannanoton Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungista, joka sivusi Riistavuoren selvitysaluettani. Kävimme myös Savolan kanssa esiselvityskäynnillä Petaksen alueella 18.4.

Olen käyttänyt antamassa ideoita raporttini malliin Savolan suosituksesta mm. Espoon Ruukinrannan luontoselvitystä sekä Helsingin tuoreinta (2018) liito-oravakartoitusta.

Friimetsä

Tein päivän maastokeikan Friimetsään keskiviikkona 24.4.2019 Friimetsä on liito-oravien suhteen puutteellisesti kartoitettu. Tehtävänäni oli selvittää Friimetsän alueen soveltuvuutta liito-oravan elinympäristöksi metsänhoitokuvioittain; työ liittyy ajankohtaiseen Myyrmäen metsäsuunnitelmaluonnokseen sekä tuoreeseen Vantaan yleiskaavaluonnokseen, jossa huomattavalle osalle selvitysalueestani on osoitettu asuinkaavoitusta.

Friimetsässä tutkin mainitun metsäsuunnitelmaluonnoksen kuviot 1690 (pinta-ala 0,6 hehtaaria), 1692 (1,5 ha), 1694 (1,6 ha), 1700 (3,6 ha), 1701 (1,6 ha) ja 1702 (2,7 ha). Tarkastelualueen pinta-ala on yhteensä 11,6 hehtaaria. Kuvio 1690 rajautuu Friimetsän eteläpuoleiseen peltoon, ja on mäntyvaltainen; mäntyjen lisäksi alueella on koivuja. Kuusia alueella on hyvin vähän; suurempia kuusia vain yksi, joten alue ei ole liito-oraville kovinkaan hyvin soveltuva ympäristö. Kuvio 1690 ja 1692 erottaa toisistaan metsäautotie; kuvion 1692 Vihdintiehen rajautuvassa lounaisnurkassa on jo tehty harvennushakkuita. Muuten kuvio 1692 on sekarakenteista mänty-kuusi-koivumetsää, jossa on myös kookkaiden haapojen rivistö. 

Kuusi on kuvion 1692 valtapuu, ja kuvio rajautuu idästä rauhoitettuun pähkinäpensaslehtoon. Maapuuta on varsin runsaasti. Alue soveltuisi varsin hyvin liito-oraville, mutta en tehnyt tällä reissulla havaintoja mahdollisista pesäpuista tai pipanoista, semminkin kun kuusikko ja haaparivistö sijaitsevat toistensa välittömässä läheisyydessä.

Friimetsän alueen keskellä olevan mäenrinteen – jonka eteläpuolelle ulottuu kuvio 1692, itäpuoli on suojelualuetta ja länsirinne kuviota 1694 – pohjoispuoleiset metsäkuviot 1700-1702 rajautuvat pohjoispuoleltaan Friimetsän asuinalueeseen. Näistä kuvio 1701 rajautuu pohjoispuoleisen asuinalueen tontteihin ja joidenkin tonttien komposteja on sijoitettu kuvion 1701 puolelle. Näillä kuvioilla, etenkin kuviolla 1702 on runsaasti maapuuta, mutta vähemmän liito-oravien suosimaa vanhaa kuusikkoa: kuusi on kyllä kuvion valtapuu, mutta ne eivät ole kovin järeitä, ja isommista lehtipuista lähinnä raitaa ja koivua. Kuvio 1701 on paikoin kosteikkoinen ja soistunut. Siellä kuusien ja mäntyjen lisäksi kasvaa mm. leppää, koivua ja raitaa. Kuvio 1700 on kuusivoittoista metsää mäen pohjoisrinteellä ja sen pohjoispuolella. Sen sijaan siellä ei ole juurikaan liito-oravien tarvitsemia vanhoja lehtipuita, kuten haapoja, leppiä tai koivuja.

Johtopäätöksenäni Friimetsän kuvioista eniten liito-oravapotentiaalia on kuviolla 1694, joka on erittäin hyvin liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Sen länsirinteellä on kuusien lisäksi runsaasti vanhahkoa haapaa, myös kolopuita. Näistä ei ole mainintaa metsäsuunnitelman liitteenä olevassa kuvioittaisessa inventointiluettelossa. Lisäksi alueella on ainakin mäntyä ja raitaa. Friimetsän alueesta myös kuvioilla 1701 ja 1692 on ainakin korkeaa liito-oravapotentiaalia. Kuviolla 1692 on erittäin paljon liito-oravapotentiaalia kuvion eteläreunan osalta, jossa on sekä korkeaa haavikkoa että kuusikkoa. Kuvion 1701 puusto on hyvin erirakenteista, mukaan lukien myös vanhoja kuusia, ja maa- ja lahopuuta on kiitettävän runsaasti.

Friimetsä jäi alueena vuoden 2016 tehdyn läntisen Vantaan liito-oravaselvityksen ulkopuolelle, ja on syytä tarkastella myös liito-oravan levittäytymiselle olennaiset yhteydet. Alueen länsipuolelta rajaama Vihdintie muodostaa noin 50-60 metriä leveän puuttoman kulkuesteen, joka saattaa olla juuri kapeimmista kohdistaan ylitettävissä. Kapeimmillaan Vihdintien puuton alue on kuvion 1690 ja tämän tarkastelun ulkopuolelle jääneen kuvion 1691 kohdalta, ja tämän vuoksi näiden kuvioiden etenkin länsireunoihin on jätettävä yhteyspuita, jotta yhteys Vihdintien ylitse säilyisi Askiston ja Odilammen kautta laajempiin Lahnuksen ja Luukin alueen liito-oravametsiin. Myös on vältettävä suojeltuun pähkinäpensaslehtoon rajautuvien kuvioiden – 1692, 1694 – reunojen laajamittaisempaa hakkuuta. Etenkin on pidättäydyttävä kuvion 1692 itäreunan vanhojen kuusten hakkuusta ja eteläreunan haavikon hakkaamisesta.

Friimetsä ei kytkeydy Länsi-Vantaan liito-oravaselvityksen eteläisempiin alueisiin, sillä Kehä III on leveä ja sen reuna-alueet tiheästi rakennettua teollisuus- ja varastoaluetta. Hermaskärrin suuntaan puuton alue on kapeimmillaan sadan metrin luokkaa muodostaen levittäytymisesteen liito-oravalle. Tämän vuoksi onkin tärkeää huolehtia kytkeytyneisyydestä Vihdintien ylitse ja Petaksen, Myllymäen ja Kivistön itäisimmille alueille. Kuvioista 1690, 1692 ja 1694 yhteys tapahtuu pähkinäpensaslehdon kautta ja kuvioiden 1700-1702 itäosista. Kuviot 1700-1702  tarjoavat yhteyden läntisten Kivistön, Petaksen ja Myllymäen ydinalueiden ja kuvioiden 1692 ja 1694 välillä. Tämän vuoksi kuvioiden 1700-1702 etenkin itäosien hoidossa tulee noudattaa malttia. Friimetsän alueen metsänhoitosuunnitelmat herättävät epäilyksiä, että lieneekö metsän harventaminen pohjatyötä Vantaan yleiskaavaluonnoksessa alueelle osoitetulle asuinkaavoitukselle, mikä on vielä metsänhoitoa suurempi uhka alueen luontoarvoille ja liito-oravakelpoisuudelle. Yleiskaava antaa vain viitteellisen käsityksen, mitä ja minne tarkasti tultaisiin asemakaavoittamaan, mutta joka tapauksessa yleiskaava mahdollistaa asuinrakentamista ainakin kuviolle 1700 - aivan pähkinäpensaslehdon rajaan kiinni - ja soistuneille kuvioille 1701 ja 1702.