Kaupunkiluontoliike ry – Stadsnaturrörelse rf
Kannanotto Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupunkiin 9.2.2021
Kaupunkiluontoliike toivoo, että tilanteessa jossa läntisen Helsingin raitiotiesuunnitelma on hyväksytty, Talin urheilupuistolle, Munkkivuoren metsälle, Niemenmäen metsälle, Riistavuoren kalliometsälle ja Pohjois-Haagan liito-oravien ydinalueille koituvat vahingot minimoidaan raitioteihin liittyvässä oheiskaavoituksessa sekä huolehditaan Haagan liito-oravien ensisijaisen dispersaalin eli levittäytymisreitin säilymisestä katkeamattomana Haagan ja Talin välillä. Liito-orava kykenee liitämään maksimissaan 60-70 metrin levyisen, puuttoman “aukon” ylitse.
MAL-sopimuksessa raitiotiet ja asuinrakentaminen on pyritty kytkemään toisiinsa siten, että valtion subventoidessa raitioteiden rakentamista Helsinki puolestaan sitoutuu kaavoittamaan raitioteiden varteen asuntoja. Kaupunkiluonto ry:n mielestä läntisen, Huopalahdentieltä Vihdintielle ja sieltä Kaupintielle kääntyvän raitiotien varteen liittyvä oheiskaavoittaminen on jokseenkin ongelmatonta Vihdintien länsipuolelle. Lisäksi katsomme, että Kaupintien eteläpuolelle nykyiselle toimitila-alueelle voi hillitysti kaavoittaa nykyisten toimitilojen paikalle, edellyttäen, että Kaupintien eteläpuolella noudatetaan tarkoin liito-oravien ydinalueiden rajoja.
Kaupintien, junaradan ja Vihdintien välinen metsä on koko Helsingin tiiveimpiä liito-oravan ydinalueita (allaolevan kartan alue 7). Sieltä liito-orava voi levittäytyä niin sanotun Pohjois-Haagan Keskuspuiston kautta (ao. kartan ydinalueet 61-64) Helsingin Keskuspuistoon, jolloin Pohjois-Haagan Keskuspuisto muodostaa erittäin tärkeän reitin pitämään Keskuspuiston liito-oravakannan elinvoimaisena. Bulevardikaupungin kaavoituksessa tulee ennen kaikkea varoa liito-oravan ydinaluetta, joka on merkitty oheiseen karttaan numerolla 7. Näin ei kuitenkaan bulevardikaupungin suunnitelmakartassa näytä tehtävän, sillä siinä on Vihdintien varteen osoitettu asuinkortteleita, jotka ulottuvat jopa ydinalueen puolelle. Lisäksi Vihdintien varteen suunnitellut korttelit tulevat mitä suurimmalla todennäköisyydellä katkaisemaan liito-oravan toissijaisen dispersaalin Reimarlan ja Pohjois-Haagan välillä (liito-orava kykenee juuri ja juuri ylittämään Vihdintien kohdista, joissa se on reunustettu vähintään 15 metriä korkeilla puilla).
Toinen läntisen Helsingin keskeinen liito-oravien ydinalue on Talin urheilupuiston eteläpuoleinen Munkkivuoren metsä, josta yhteys Haagan liito-oravien ydinalueisiin uhkaa katketa raitiotien ja siihen liittyvän oheiskaavoituksen myötä. Erityisen tärkeä dispersaali eli liito-oravien levittäytymisreitti on Pitäjänmäen liikenneympyrä, jonka sisäpuolella olevaa metsää ollaan kaatamassa. Tällä perusteella on tärkeää jättää liikenneympyrän poikki kulkemaan puustoinen, yhtenäinen reitti. Alueen luontoarvot eivät kuitenkaan tyhjene liito-oraviin, sillä Vanhan Viertotien ja Pitäjänmäentien väliin jäävä metsä on erittäin rikas kääpäalue.
Huopalahdentien varrella on tärkeää jättää Niemenmäen pohjoispuoleinen, Lapinmäentiehen rajoittuva metsä rakentamatta, sillä se on liito-oravan ydinalue.
Liikenneympyrästä pohjoiseen liito-oravat voivat käyttää kauttakulkureittinään Riistavuorenpuistoa, jonka kautta liito-orava todennäköisesti on levinnyt edellämainittuun Kaupintien, junaradan ja Vihdintien väliseen metsään sekä Pohjois-Haagan Keskuspuistoon.
Liito-orava nauttii luontodirektiivin suojaa, ja Riistavuoren puisto taas asemakaavan suojaa, sillä sille on vahvistettu puistoasemakaava, jota ei olla kumottu. Yleiskaava raitiotiesuunnitelmineen ei korvaa asemakaavan merkintöjä, ja lisäksi Maankäyttö- ja rakennuslain 54 § edellyttää, että alueella on oltava riittävästi puistoja. Nykyisellään Riistavuoren puiston lisäksi Etelä-Haagassa on vain Haaganpuisto, joka on käytännössä koira-aitauksen lisäksi hyvin vähäpuustoista nurmikkoa.
ELY-keskuksen poikkeus- ja lajirauhoitusluvassa, joka koskee Eliel Saarisentien kaupungin asuntotuotantokaavaa, todetaan, että “kaupunkibulevardin maankäyttöluonnoksen toteutuminen esitetyssä laajuudessaan heikentää merkittävästi liito-oravan yhteyksiä tulevaisuudessa Etelä-Haagan ydinalueelta muille ydinalueille”. Näin ollen sitä ei pitäisikään toteuttaa esitetyssä laajuudessaan.
Riistavuoren puisto on nykyisellään paitsi asukkaiden suosiossa, mutta myös päiväkotien, koulujen ja Riistavuoren vanhainkodin. Lapsille ja ikäihmisille on erityisen tärkeää, että viheralue on lähellä, sillä muuten kynnys käyttää sitä nousee liian korkeaksi virkistäytymiseen. Lähin metsäinen virkistysalue on hankalien teidenylityksien toisella puolella, eli Talissa, eikä näin ollen sovellu em. ryhmille päivittäiseen virkistyskäyttöön. Lisäksi Riistavuorta käytetään luontokoulutyyppiseen toimintaan ja sitä käyttää päiväkoti Haagan metsäryhmä päivittäin. Tämä tärkeä toiminta käy mahdottomaksi, jos Riistavuori kaavoitetaan.
Kaupunkiluonto ry:n mielestä Riistavuoren puiston suo on säilytettävä. Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmassa (s. 45) esitetty maininta siitä, ettei raitiotie vaikuttaisi virkistyskäyttöön, on virheellinen, sillä vaikka reitistöjä kehitettäisiinkin, asuntorakentaminen raitiotien varrelle Riistavuoren kohdalla vähentäisi metsiä ja heikentäisi näin ollen virkistyskäytön edellytyksiä. Samassa suunnitelmassa (s. 47) kuitenkin todetaan, että maankäytön muutoksilla Kaupintien ja Vihdintien alueilla ei ole muutoksia pikaraitiotien rakennettavuuteen. Tämä tarkoittaa ymmärryksemme mukaan sitä, että Helsingin kaupunki ei itsekään näe Vihdintien itäisen reunan asuntokaavoitusta välttämättömänä pikaraitiotien kannalta. Kyseinen itäreuna on siis syytä jättää metsäksi ja rakentaa vastaavasti länsipuolelle tehokkaammin. Tämä on myös mahdollista, sillä Pitäjänmäen teollisuusalue edustaa paljolti sentyyppisiä toimialoja, jotka ovat siirtämässä tai jo siirtäneetkin toimintojaan etätyönä tehtäviksi. Esimerkkinä tästä HUS:in toimitalo Valimotiellä, josta HUS on luopumassa kesällä 2021.
Edellämainituin huomioin Kaupunkiluontoliike ry – Stadsnaturrörelse rf toivoo siis, että liito-oravien elinoloista pidetään huolta, eikä Riistavuoreen kaavoitettaisi asuintaloja. Lisäksi toivomme, että Pitäjänmäen liikenneympyrään jätetään yhtenäinen, puustoinen yhteys yhdistämään Talin ja Haagan. Olisi myös huolehdittava, että rantaradan alitse säilyy luonnonmukainen virkistysyhteys Riistavuoresta Pohjois-Haagaan.
Näemme, että Vihdintien varren kaavoitus pitäisi rajata Vihdintien länsipuolelle, sillä se uhkaa liito-oravan ydinalueita sekä yhtenäistä virkistysaluetta, jonka virkistyskäytön edellytyksiä bulevardikaupungin kaava heikentää eikä vahvista, vaikka kaavan selostusmateriaaleissa näin virheellisesti väitetäänkin.
Ihmettelemme myös sitä, minne on kadonnut Helsingin läntinen, Mätäjokea seuraileva vihersormi, sillä bulevardikaupunki katkaisee sen. Onko se unohdettu sillä tarkoituksella, että se on tarkoitus hylätä?
Kokonaisuutena Huopalahdentien ja Vihdintien bulevardin ja läntisen raitiotien aiheuttama elinympäristön huononeminen on nykyisille asukkaille kohtuuton, Maankäyttö- ja rakennuslain vastainen, ja se on kohtuuton myös alueen ekosysteemipalveluiden kannalta. Tätä ekosysteemipalveluiden, saati elinympäristön huononemista eivät suunnitellut viherkatot mitenkään kompensoi.
Suunnitelma ei myöskään vastaa kaupungin julistamaan ilmastohätätilaan vaan pikemminkin on ristiriitainen tämän julistuksen kanssa, sillä rakentamisesta koituu huomattavia välittömiä päästöjä, ja lisäksi alueen hiilinielu pienenee rakentamisen myötä. Ilmastohätätilassa pitäisi pyrkiä saavuttamaan hiilitaseen kannalta välittömästi suotuisia tuloksia, kun taas bulevardikaupungin välittömät vaikutukset hiilitaseeseen ovat negatiivisia, kuten rakentamisen aiheuttamat päästöt ja puiden kaataminen tämän rakentamisen tieltä.
Nämä edellämainitut varaukset huomioiden, Vihdintien-Huopalahdentien kaupunkibulevardi on mahdollista toteuttaa versiona, jossa asutus suunnataan etupäässä Vihdintien länsipuolelle.
