MIELIPIDE HELSINGIN LUONNONSUOJELUOHJELMASTA

Tervehdimme ilolla Helsingin varsin kunnianhimoista luonnonsuojeluohjelmaa, joka nostaisi suojelupinta-alan määrän kymmeneen prosenttiin kaupungin omistamista maa-alueista. Erityisesti tuemme sitä, että kymmeniä vuosia kaavoituskohteena ollut kiistanalainen Laakson alue aiotaan rauhoittaa suojeluohjelmalla. Vartiosaaresta suuren osan suojeleminen tarkoittaa käytännössä alueen rakentamisspekulaatioiden päättämistä. Myös Håkansbergin ja Taivaskallion suojelua katsomme tyydytyksellä, Uutelan suojelualueiden verkoston laajenemista ja Keskuspuiston suojelualueiden verkoston laajentamista Keskuspuistoryhmän ehdotuksen mukaisesti pidämme myönteisinä asioina. Positiivisena pidämme myös Helsingin saariston suojelun lisääntymistä, Östersundomin sisällyttämistä suojeluohjelmaan ja Viikin ja Kallvikin alueiden suojelun kattavuuden lisääntymistä.

Toivomme Keskuspuiston suojelualueiden verkoston laajenemisen tarkoittavan Keskuspuiston baanasuunnitelmien hautaamista ja rauhoittavan Keskuspuiston viimeinkin lisänakerruksilta, niin ulkoiselta kuin sisäiseltäkin nakerrukselta. Kuitenkin suojeluohjelman ulkopuolelle jää joitakin alueita, jotka näkisimme mieluusti siinä mukana. Näemme, että kaupungin muut suunnitelmat eivät saisi estää niiden liittämistä suojeluohjelmaan, luontokadon ollessa tärkeydeltään ja kiireellisyydeltään ensisijainen asia.

Kumpulan vaahterametsä

Kyseessä on Helsingin, mahdollisesti koko maan laajin yhtenäinen jalopuumetsä Turun Ruissalon ohella. Vaahterametsän yläpuolisilla kallioilla on ketokasvillisuutta ja vaahterametsän alarinteillä Hämeentien puolella on harvinaisen edustava jalavarivistö.

Riistavuori

Riistavuoressa on kolme liito-oravien ydinaluetta, sen poikki kulkee seudullisesti tärkeä viherkäytävä ja ulkoiluväylä ja sen kallioilla on huomattavat maisema-arvot. Alueella kulkee norosto Vihdintien varren näköalakallion eteläpuolella ja sieltä löytyy suolaikkuja. Alueen lajistoa on äskettäin selvittänyt Luontoliitto, ja Länsi-Haagan kaavoittamisen sijaan alue ansaitsisi suojelun.

Kartanonmetsä

Malminkartanon Kartanonmetsä tulisi ostaa takaisin kaupungille ja julistaa luonnonsuojelualueeksi. Sen poikki kulkee Museoviraston inventoima vanha tie, ja se on alueellisesti tärkeä poikittainen viheryhteys.

Stansvikinkallio ja siihen rajoittuva vanha mäntymetsä

On hienoa, että Stansvikinharju ja sitä ympäröivät merialueet suojellaan, mutta lisäksi Stansvikin vanhassa metsässä on ilmeisesti koko kaupungin vanhimpia puita, kilpikaarnapetäjiä. Lisäksi kartanolle vievän tammikujan varrella tiedetään kasvavan varsin harvinainen kalliotuhkapensas, ja metsässä on välillä asustellut lapinpöllöjä.

Kumpulan ”keskuspuisto” ja Kymintien metsä

Kumpulan keskuspuisto, joka alkaa lännessä Kätilöopiston kallioilta ja Kumpulan koulukasvitarhasta, on yhtenäinen, vaihteleva viherkäytävä, joka jatkuu aina Kustaa Vaasan tielle saakka. Alueella on liito-oravien ydinalueita ja itäosan kalliometsässä hienoja kelomäntyjä ja länsiosan metsässä lähellä maauimalaa paljon maapuuta.

Munkkivuoren metsän suojelualueen laajennus itään päin

Munkkivuoren metsä tulisi kokonaisuudessaan saada suojelun piiriin ja luopua sen itäosan kaavoituksesta.

Vuosaaren luonnonsuojelualueiden kytkeytymisen parantaminen ja laajentaminen

Toivomme Mustavuoren luonnonsuojelualueen laajentamisen nykyisen lehtopainotteisen alueen ulkopuolelle ja Uutelan luonnonsuojelualueiden kytkeytymisen lisäämistä. Pohjoisen Vuosaaren kaavasuunnitelmien katsotaan rajoittavan Mustavuoren suojelualan lisäämistä, mutta kaavoja voidaan muuttaa, jos on tahtoa. Uusi luonnonsuojeluohjelma kiitettävästi sinänsä lisäsi luonnonsuojelualueiden määrää Uutelassa, mutta niiden välillä jää paikoitellen aukkoja.

Haaganpuron suojelualueen lisääminen

Haaganpuron valuma-alue olisi hyvä saada mahdollisimman kattavasti suojelun piiriin: se on taimenpuro, ja laskee Pikku Huopalahteen.

Louhenpuisto

Käpylän Louhenpuisto on liito-oravien asuttama jalopuumetsä, jossa on runsaasti lehtokasvillisuutta. Ainakin Louhenpuiston eteläosan suojeleminen olisi tähdellistä.

Keskuspuiston suojelualueiden välisten aukkojen täydentäminen

Viittaamme Keskuspuistoryhmän lausuntoon, jossa toivottiin Keskuspuiston suojelualueverkoston kattavuuden lisäämistä vielä tässä ehdotetusta ottamalla mukaan Pirkkolan lounaisosa ja Ruskeasuon alueita, etenkin Ruskeasuon liikuntapuiston ja Hakamäentien välinen metsäalue. Ihmettelemme myös, miksi Helsinkipuistona jatkuvan Keskuspuiston alueita Vantaanjoen varrella ei olla sisällytetty ohjelmaan. Toivomme myös Maunulanpuiston ja Pohjois-Pasilan suojelualueiden yhdistämistä – nyt ehdotetussa muodossaan ne eivät ole kytkeytyneitä toisiinsa ja muihin suojelualueisiin - ja Maununnevan eteläosan kohteen laajentamista.

Malmin lentokentän niittyalueet

Olemme tyytyväisiä Ormusmäen ja Longinojan suojelualueiden perustamisesta, mutta rakentamisen keskelle jäävä osa Malmin lentokentän edustavimmista niittyalueista tulisi rauhoittaa erinomaisena perhosniittyalueena.

Yleisenä huomiona: vihersormien ja ekologisen jatkuvuuden nykyistä parempi turvaaminen

Yleiskaava katkaisee tai kaventaa käyttökelvottomiksi monia vihersormia. Näin käy läntiselle vihersormelle Riistavuoren kohdalla ja Vihdintien varren metsän kohdalla Pohjois-Haagassa ja Lassilassa ja koilliselle vihersormelle, jossa yhteys Viikin-Herttoniemen-Vanhankaupunginlahden laajan viheralueen ja toisaalta Kivikonmetsän ja Mustavuoren suuntaan heikkenee Karhunkaatajan metsän rakentamisen myötä.

 

 

Luontodirektiivilajin systemaattista hävittämistä

  Liito-oravalla menee huonosti Helsingissä.

Ylläoleva kartta esittää liito-oravahavaintoja Haagan Riistavuoresta.

Tämä kartta taas esittää Haagan Riistavuoren kaava-aluetta. Yhdennäköisyydet ovat huomattavat, eivätkö olekin?

Kun Riistavuoren palvelutalon yhteyteen tuleva palveluasuntola ja Englantilainen koulu jo tuhoavat kaksi eteläisempää ydinaluetta, tämä kaavasuunnitelmaa viimeistelee Riistavuoren liito-oravakannan tuhon, sillä mitään muita ydinalueita ei Riistavuoreen enää tule jäämään. Helsingin kaupunki on oletettavasti tästä täysin tietoinen, sillä on vaikea kuvitella, ettei heillä kukaan olisi verrannut kahta karttaa keskenään. Helsingin kaupunki siis ilmeisesti pyrkii tuhoamaan luontodirektiivin tähdentämät luontoarvot niin, ettei niihin voisi enää vedota mahdollisissa valituksissa. 

Miten liito-oravalla sitten menee muualla? Jo vuoden 2016 liito-oravakartoituksessa liito-oravia oli löytynyt Malmin lentokentän ympäristöstä, ja tarkoitus oli teettää liito-oravakartoitus ilmeisestikin keväällä 2019 lentokentän pohjoispuoleisessa metsässä. Kaupunki sitten kaatoikin metsän sopivasti syksyllä 2018, parahiksi ennen kartoitusta. Oliko tarkoitus kenties estää havainnot ja niihin vetoaminen suunnitellun asuinalueen toteuttamista helpottamaan? Nythän Tanja Karpela ja Janne Erjola ovat liito-oravakoirineen löytäneet liito-oravien ydinalueita lentokentän eteläpuoleisista metsistä, joten aivan ilmeisesti Malmin lentokenttä on hyvinkin Helsingin itäisin liito-oravan ydinalue.

Pirkkolassa on kaksi liito-oravan ydinaluetta; yksi alueen lounais- ja toinen koilliskulmassa. On siis selvää, että alueella on liito-oravia. Kaupungin edustaja kävi suorittamassa Pirkkolan uimahallin länsipuolelle suunnitellun urheiluhallin alueen läpikävelyn halliyhtiön edustajan kanssa 3.6.2020. "Katselmus", jota korkein hallinto-oikeus ymmärtämättömyyttään on nimittänyt luontokartoitukseksi, kesti puolitoista tuntia. Lapsikin tietää, että puolentoista tunnin läpikävelyllä kesäkuisena aamuna ei kartoiteta liito-oravia, semminkin kun liito-orava on yöeläin, ja sen papanat havaitsee parhaiten maalis-huhtikuussa. Tämä "kartoitus" ei kuitenkaan estänyt Helsingin kaupunkia antamasta siunaustaan kalliometsän hävittämiselle. 

Pajamäessä taas on tiedossa kolmekin liito-oravan ydinaluetta. Uusimmat, vuosien 2019-2020 liito-oravakartoituksien tulokset, jotka ovat paljastaneet kaksi uusinta ydinaluetta - läntisen ja itäisen, joista läntinen hävitetään ja itäinen katoaa kytkeytyneisyyden ja pohjaveden huononemisen aiheuttaman puiden kuoleman myötä, on ELY-keskus jättänyt huomiotta. Ovatko ELY:n tarkastajat kenties käyneet siivoamassa papanoita pois? Raide-Jokeriallianssi väittää teettäneensä liito-oravakartoituksia, joissa ei olisi näkynyt merkkejä liito-oravien ekspansiosta, mutta jostain kumman syystä näitä kartoituksia ei löydy eikä niihin voi tutustua. Onko jotain sovittu ELY:n kanssa?

Valitettavasti naapurikaupungeissakin osataan. Synnyinkotiseutuni Kivistön kasvuun ollaan alettu varautumaan jo vuosikymmeniä sitten, mutta vauhtia projekti sai toden teolla kun sinne alkoi liikennöimään lentoasemajuna reilut 5 vuotta sitten. Siinä rytäkässä ollaankin sitten hävitetty vähintäänkin kaksi liito-oravan ydinaluetta; yksi vanhan Kivistön koulun eteläpuolella, jonne ollaan rakennettu kerrostaloja entiseen liito-oravametsään, ja toinen Kanniston rajoilla, Kannistontien varrella, alueella, jossa on myös lahokaviosammalen esiintymiä. Juteltuani alueella asuvan entisen vantaalaisvaltuutetun kanssa, hän totesi että Vantaallakin osataan "hukata" suojeltujen lajien kartoituksien tuloksia sopiviksi kaupungin kannalta. 

Tapauksia löytyy epäilemättä lisääkin, niin Helsingistä, muualta pääkaupunkiseudulta kuin muualtakin Suomesta. Työn alla on Pro Luonnon kanssa koota nämä tapaukset yhteen, ja selvittää hallinto-oikeuksien, ELY-keskusten ja kaavoittajina toimivien kaupunkien toiminta pohjaksi kantelulle EU-komissioon ja Eduskunnan oikeusasiamiehelle.