Riistavuoren noro

 Toukokuussa 2019 opetellessani liito-oravakartoitusta kävin myös Riistavuoressa. Silloin tein paljolti vääriä johtopäätöksiä alueesta, sillä en tuolloin tuntenut aluetta niin hyvin, että olisin osannut sieltä etsiä merkkejä liitureista, mutta sen sijaan löysin itä-länsisuuntaisen noron. 

Nyt kun alueen päälle on laskeutunut synkkä pilvi, muistakaamme, mitä tapahtui viime syksynä Laajasalossa, Stansvikissa. Siellä "löydetty" noro pysäytti jo hyväksytyn kaavan ja pakotti kaavan uudelleentarkasteluun. No, Stansvikissahan noroa ei löydetty, vaan se kyllä oli jo paikallisten asukkaiden, aktivistien ja kaupungin omassakin tiedossa. Tai ainakin olisi pitänyt olla, sillä noro havaittiin kaupungin jo vuonna 2005 tekemässä luontoselvityksessä. Kaupunki tunnetusti vain on luontotiedon hautausmaa; johtuu tämä sitten jatkuvista atk-muutoksista tai organisaatiomuutoksista vai siitä, että kaupungilla olisi erityisen löperökätisiä työntekijöitä, tiedä häntä. 

Vesilaki määrittelee noron olevan "puroa pienempi vesiuoma, jonka valuma-alue on vähemmän kuin 10 neliökilometria ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävissä määrin mahdollista".

Huhtikuun 27. päivänä lähdin uudestaan paikantamaan noroa. Ja löytyihän se. 

Noro virtaa kaakosta luoteeseen, pian Haagan asuinalueelta Vihdintielle kulkevan Riistavuorenpolun eteläpuolella ja sitä seuraillen. Kuvassa kajastelevat Vihdintien toisella puolella olevan teollisuus-/toimitila-alueen rakennukset.

Tästä kohtaa noro tulee ulos Riistavuorenmetsästä, virtaillen kohti Vihdintietä. 

Sama kohta Vihdintien suunnasta. Noro ehtyy maahan, eikä jatku Vihdintien toiselle puolelle. Tästä etelään alkavatkin pengertymään Vihdintien varren maisemakalliot.

Tässä noro meanderoi Riistavuorenmetsässä.

Taustalla näkyvän lumilaikun kohdalta kulkee Riistavuorenpolku. Tässä kohtaa noron päälle on laitettu ad hoc -silta palvelemaan kävelijöitä ja maastopyöräilijöitä.

Noro ottaa vetensä allikosta, joka sijaitsee Riistavuorenmetsässä välittömästi Riistavuorenkuja 6:n talojen takapihalla. Toissijaisesti se ottaa vetensä Riistavuorenpolun toiselta puolelta; Riistavuorenpolun alta on kaivettu salaojaputki, joka kuljettaa Riistavuorenpolun pohjoispuolen kosteikoista tihkuvaa vettä ja Riistavuorenmetsän pohjoisosien kallioilta keväisin valuvaa lumien sulamisvettä tähän noroon. Kuva esittää Riistavuorenpolun pohjoispuoleista kosteikkoa.

Haagan liikenneympyrä on elintärkeä Haagan liito-oraville

Nyt kun Haagan liikenneympyräksi nimetyn, Haagan, Talin ja Pitäjänmäen välissä olevan Suomen isoimman liikenneympyrän kaava on lausuntokierroksella, on aika tähdentää sen merkitystä liito-oraville. Liito-orava on levinnyt Espoosta Helsinkiin, ja Talin ja Munkkivuoren metsät ovat tässä levittäytymisessä elintärkeässä asemassa. Liito-oravan levittäytyessä myös Haagaan, niiden todennäköisin ja ylivoimaisesti paras uusiutumisreitti on Talin kautta. Keskuspuistostakin on mahdollista tulla Haagan ammattikoulun vieritse, mutta Keskuspuistosta taas ei ole yhteyttä Espoon runsaammille liito-oravamaille; lisäksi Hämeenlinnantien ylittäminen on erittäin riskialtis yritys nuorellekin koiraalle. 

Yksi Helsingin tiheimpiä liito-oravakantoja lienee Pohjois-Haagassa; niin sanotun Pohjois-Haagan keskuspuiston alueella, alueella, joka rajautuu lännessä Vihdintiehen ja pohjoisessa Kaupintiehen. Kaupungin mielestä tämän alueen liito-oravakanta voisi uudistua myös liitämällä Vihdintien ylitse; tämä saattaa olla paikoitellen mahdollista, mutta Vihdintien länsipuoli on lähes kokonaisuudessaan teollisuus- ja toimitila-aluetta, jota liito-orava voi käyttää vain kauttakulkuun, ei elinympäristönä. Ja on hyvin epätodennäköistä, että liito-orava lähtisi ensin ylittämään Pitäjänmäentietä ja sitten toiveikkaana etsiskelemään yksittäisiä yhteyspuita, joiden avulla se jotenkin onnistuisi navigoimaan koko laajan Pitäjänmäen-Valimon teollisuusalueen lävitse. 

Edelläkerrottujen syiden vuoksi onkin tärkeää pitää huolta, että Haagan liito-oravien ensisijainen levittäytymisreitti pysyy käyttökelpoisena. Ja se reitti kulkee Haagan liikenneympyrän poikki. 

Tässä kuvassa näkyy liito-oravan dispersaali eli liikkumisreitti Riistavuoren ja Talin välillä. Vasemmalla ovat puut ovat Riistavuorta, keskellä on Haagan liikenneympyrä ja oikealla Pitäjänmäentien ja Vihdintien kainaloon jäävä metsikkö, jota on ehdotettu liito-oravien uudeksi dispersaaliksi. Sieltä matka Riistavuoreen on kuitenkin huomattavasti pidempi kuin liikenneympyrästä.

Toivon tämän kuvan tarkentavan vielä edellisen kuvan selostusta. Tämän kuvan oikeanpuoleiset Riistavuoren puut ovat ne samat puut, jotka ovat edellisessä kuvassa äärimmäisenä vasemmalla. Jos liito-oravien nyt käyttämä liikenneympyrän dispersaali kaadettaisiin kokonaan, silloin tämän kuvan vasemmanpuoleiset puut, jotka ovat Eliel Saarisentien ja Vihdintien alittavan tunnelin yhdistävän kevyen liikenteen väylän koillispuolella, olisivat todellisuudessa uudeksi, korvaavaksi dispersaaliksi suunnitellun CGI:n toimitalon edessä olevan metsikön Riistavuoren puoleiset yhteispuut. Tässä tapauksessa välimatkaksi muodostuisi ilman ainuttakaan yhteyspuuta niin pitkä, että se on tekemätön paikka.

Tässä kuvassa näkyy siis se metsä, jota on tarkoitettu liito-oravayhteyden läntisiksi yhteyspuiksi, CGI:n talon edessä. Ihan kuvan takavasemmalla kajastelee liikenneympyrä.

Tämä kuva on CGI:n metsikön eteläreunalta. Kuvan vasemmanpuoleiset puut ovat "GGI:n metsän" eteläisimmät puut, jotka sitten saisivat myös toimittaa yhteyspuiden virkaa Pitäjänmäentien toiselle puolelle. Tästä kohtaa Pitäjänmäentie on kyllä yliliidettävissä.

Tämä kuva on välittömästi Pitäjänmäentien eteläpuolelta. Tämän kuvan vasemmanpuoleiset puut ovat samoja kuin edellisen kuvan oikean reunan puut. Tämän kuvan oikeanpuoleiset puut kuuluvat niin kutsuttuun "Piimäenpuistoon", joka on käytännössä Vanhan Viertotien Talin urheilupuiston metsistä erottama osa. Se on K. Savolan mukaan erinomaista kääpäaluetta. Edessä kajastelee Huopalahdentien alittava tunneli.

Tässä kuvassa näkyy Vanha Viertotie. Tästä liito-oravat pääsevät kyllä ylitse, no problem. Vasemmalla niin sanottua Piimäenpuistoa.

Toinen katkos liito-oravien puustoisissa yhteyksissä on Talin urheilupuistossa, Tenniskeskuksen parkkipaikan kohdalla. Kuvan vasemman ja oikean laidan koivujen lyhyin välimatka on liitämällä noin 27 metriä. Ei temppu eikä mikään liito-oravalle, joka liitää 60-70 metriä, jos puusto on riittävän korkeata.

Sama kohta toisesta suunnasta. 

Enpä kuitenkaan tiedä, onko kenenkään mieleen tullut, että tämä Huopalahdentien ilmeisestikin "kaupunkibulevardin" alta kaadettava puurivistö olisi liito-oraville kaikkein suorin reitti liikkua Talin ja Haagan välillä, siis jos kyse on vain reitistä. Toki Piimäenpuiston ja Talin urheilupuiston pohjoisosien merkitys on myös mahdollisena, tutkimisen arvoisena elinympäristönä, eikä puiden merkitystä tietenkään voi typistää pelkiksi yhteyspuiksi.

Nämä joulun alla tekemäni tutkimukset siis toivon mukaan osoittavat selvästi Haagan liikenneympyrän keskeisen merkityksen Haagan liito-oravakannan uusiutumiselle. Sitä uusiutumista ei estä Talin tenniskeskuksen parkkipaikan 27 metrin puuton väli; sen sijaan sitä hankaloittaisi Huopalahdentien varren puiden kaataminen ja Haagan liikenneympyrän kaataminen niin, ettei lounais-koillissuunnassa jättäisi yhteyspuiden rivistöä. CGI:n metsiköstä matka Vihdintien toiselle puolelle on liian pitkä. Piimäenpuistolle tulee myös tehdä luontokartoitus, jonka osana liito-oravakartoitus. 

Kannanotto Haagan/Pitäjänmäen liikenneympyrän kaavaan

Tänään kaupunkiympäristölautakuntaan tuleva Haagan/Pitäjänmäen liikenneympyrän kaava on ainakin kahdessa mielessä ratkaiseva.

Kaava ensinnäkin ratkaisee Helsingin läntisen vihersormen kohtalon. Yleiskaava 2002:n voimassaoloaikana ekologisten yhteyksien avainkäsitteeksi muodostuivat vihersormet; yleiskaava 2016 myötä vihersormet on käytännössä haudattu kaikessa hiljaisuudessa.

Toiseksikin, tämä kaava paljolti sitoo myöhempää Riistavuoren alueen – jota myös Länsi-Haagan kaava-alueeksi kutsutaan – kaavoitusta ja laajemminkin, niin sanotun läntisen kaupunkibulevardin kaavoitusta.

Miksi se sitoo? Liikenneympyrä on Riistavuoren alueen liito-oravien tärkein ja luultavasti ainut käytännössä toimiva dispersaali eli levittäytymisreitti, kuten keväällä 2019 tekemäni Riistavuoren liito-oravakartoitukset osoittivat. Ilman tätä dispersaalia, Riistavuoren liito-oravakanta luultavasti kuolee sukupuuttoon. Riistavuoren liito-oravakannan kadotessa myös Pohjois-Haagan helsinkiläisittäin poikkeuksellisen elinvoimainen liito-oravakanta tulee myös näivettymään.

Kaupintien, Vihdintien ja Turun junaradan välisellä alueella on poikkeuksellinen liito-oravatiheys. Tälle alueelle liito-orava todennäköisimmin kulkee Riistavuoresta, josta puuton etäisyys junaradan ylitse on nuorelle liito-oravakoiraalle juuri ja juuri ylitettävissä; lisäksi liito-orava voi hätätilanteessa käyttää Turun junaradan alittavaa tunnelia.

Liikenneympyrän tarjoaman dispersaalin säilyttäminen on erityisen tärkeää siitäkin syystä, että jatkossa Pitäjänmäentien-Vanhan Viertotien-Huopalahdentien väliin jäävän kolmiomaisen metsän kaavoitusta on myös tarkoitus tutkia. Tätä metsää liito-oravat käyttävät kauttakulkuun Talin-Munkkivuoren tunnetusti liito-oravatiheiden metsien (jotka taas ovat yhteydessä Espoon suhteellisen elinvoimaiseen liito-oravakantaan) ja liikenneympyrän välillä. Tämä metsä taas on kääpien suhteen varsin edustava elinympäristö; käävät ovat yksi monimuotoisuuden indikaattoreista.

Riistavuoren alueen liito-oravakannan elinvoimaisuutta on jo ennen liikenneympyräkaavaa heikennetty kahdella poikkeusluvalla; englantilaisen koulun ja Riistavuoren palvelukeskuksen laajennuksilla, jotka jo tuhosivat kaksi liito-oravien ydinaluetta. Toivottavasti Pitäjänmäen liikenneympyrän kaavalla ei ole tarkoitus lopullisesti tuhota Haagan liito-oravakanta? Tämän epäilyn puolesta puhuisi sekin, että kaupunki on sijoittanut Riistavuoren liito-oravapöntöt väärin; liian alas ja liian suojattomina. Liito-oravapöntöillä kaupunki voi esittää hyvää suojelutahtoa, vaikka todellinen tarkoitus liito-oravien suhteen saattaa olla jotain aivan muuta.

Liikenneympyrän kaava sitoo jatkosuunnittelun käsiä myös siinä mielessä, että siihen liittyvässä vuorovaikutusmuistiossa väitettiin turvattavan liito-oravien yhteys rakentamalla aiottua vähemmän Riistavuoren alueen eteläosiin. Tämä taas lisäisi painetta kaavoittaa enemmän muualle Riistavuoreen (missä tapauksessa metsä kapenisi entisestään ja vihersormi näivettyisi).

Metsän kaventuessa pahimmillaan alle sataan metriin sen monimuotoisuus olennaisesti heikkenisi; dosentti Kati Vierikon et al. tutkimusten mukaan monimuotoisen viheralueen on oltava vähintään sata metriä leveä, eikä liito-oravakaan viihdy yksipuolistuneella viheralueella.

 

Terveisin

Manki Perukangas, luonto- ja ympäristöneuvoja

Kaupunkiluontoliike ry

puheenjohtaja

Riistavuoren kaavakävely 2.6.

Riistavuori Haagan länsipuolella on alueen ainoa metsä. Kaavoissa sitä hämäävästi yritetään uudelleennimetä Länsi-Haagaksi, ehkä siksi, että joku harhautuisi unohtamaan, että kyse on monimuotoisesta metsästä.

Riistavuoren ulkoiluväylän kaakkoinen alkupiste. Tämä näkymä on Eliel Saarisentieltä luoteeseen, Vihdintien ja Pitäjänmäen teollisuusalueen suuntaan.

Kaupunki aikoo kuitenkin kaventaa Vihdintien kaupunkibulevardisaatioon liittyen tämän metsän niin olemattomiin, että sen monimuotoisuus kärsii ja vihersormi katkeaa. Haagan liito-oraville se on tärkein dispersaali, Riistavuoren palvelukodin asukkaille elintärkeä ulkoilualue ja 5 koulun ja 7 päiväkodin ilmiöoppimisen perusta.

Asukkaat ovat teettäneet vaihtoehtokaavan, jossa talot eivät työntyisi niin syvälle metsään. Vaihtoehtokaavan rajaa osoittavat puihin kiinnitetyt punaiset merkit ja kaupungin kaavaehdotusta joissain näissä kuvissa erottuvat, vaaleat puihin kiinnitetyt merkit. Lisäksi Vihdintien toisella puolella on vain 24% täyttöasteella oleva toimitila-alue, jonka osittaista uudelleenkäyttöä lähes tyhjine parkkialueineen Vihreiden Otso Kivekäs lupaili selvittää.

Jos tarkkaan katsoo, niin polun vasemmalla puolella näkyy yksi kaupungin kaavaehdotuksen rajaa osoittava, puuhun kiinnitetty valkoinen liina.

Eilinen (2.6.) kaavakävely oli menestys; noin 50 osallistujan joukossa päättäjistä olivat Vasemmistoliiton Mia Haglund, Noora Laak ja Tuomas Nevanlinna, Vihreiden Reetta Vanhanen, SDP:n Olli-Pekka Koljonen ja Kokoomuksen Otto Meri.

Kaavakävelyt ovat palkitsevia tilaisuuksia. Pohjimmiltaan introvertti asiapenttikin nauttii yhdessä tekemisestä asialleen omistautuneiden, luonnosta välittävien ihmisten kanssa. Ja kyllä asukasaktivismi voi kannattaakin; kun 2005 olin perustamassa Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -kansalaisliikettä suojelemaan Laakson aluetta, Keskuspuiston eteläistä porttia, alue on edelleenkin saanut olla rauhassa, kahden yleiskaavan ja monien kymmenten kaavoituskatsausten ylitse.

Tämä näköalakallio säilyisi asukkaiden teettämässä vaihtoehtokaavassa. Vihdintien toisella puolella kajastelee pahasti vajaakäytössä oleva Pitäjänmäen teollisuusalue, jossa on tällä hetkellä myynnissä kokonaisia kiinteistöjä, esim. Valimontie 9-11, jossa aiemmin toimi HUS.

Kaupunkiluonto ry:n kannanotto Helsingin läntiseen raitiotiesuunnitelmaan

 Kaupunkiluontoliike ry – Stadsnaturrörelse rf

Kaupunkiluontoliike toivoo, että siinä tapauksessa, jossa läntisen Helsingin raitiotiesuunnitelma hyväksyttäisiin, Talin urheilupuistolle, Riistavuoren kalliometsälle ja Pohjois-Haagan liito-oravien ydinalueille koituvat vahingot minimoidaan raitioteihin liittyvässä oheiskaavoituksessa sekä huolehditaan liito-oravien dispersaalin eli levittäytymisreitin säilymisestä katkeamattomana Haagan ja Talin välillä. Liito-orava kykenee liitämään maksimissaan 60-70 metrin levyisen, puuttoman “aukon” ylitse. 

MAL-sopimuksessa raitiotiet ja asuinrakentaminen on pyritty kytkemään toisiinsa siten, että valtion subventoidessa raitioteiden rakentamista Helsinki puolestaan sitoutuu kaavoittamaan raitioteiden varteen asuntoja. Kaupunkiluonto ry:n mielestä läntisen, Huopalahdentieltä Vihdintielle ja sieltä Kaupintielle kääntyvän raitiotien varteen liittyvä oheiskaavoittaminen on jokseenkin ongelmatonta Vihdintien länsipuolelle ja Kaupintien eteläpuolelle, edellyttäen, että Kaupintien eteläpuolella noudatetaan tarkoin liito-oravien ydinalueiden rajoja. 

Kaupintien, junaradan ja Vihdintien välinen metsä on koko Helsingin tiiveimpiä liito-oravan ydinalueita (allaolevan kartan alue 7). Sieltä liito-orava voi levittäytyä niin sanotun Pohjois-Haagan Keskuspuiston kautta (ao. kartan ydinalueet 61-64) Helsingin Keskuspuistoon, jolloin Pohjois-Haagan Keskuspuisto muodostaa erittäin tärkeän reitin pitämään Keskuspuiston liito-oravakannan elinvoimaisena.

Toinen läntisen Helsingin keskeinen liito-oravien ydinalue on Talin urheilupuiston eteläpuoleinen Munkkivuoren metsä, josta yhteys Haagan liito-oravien ydinalueisiin uhkaa katketa raitiotien ja siihen liittyvän oheiskaavoituksen myötä. Erityisen tärkeä dispersaali eli liito-oravien levittäytymisreitti on Pitäjänmäen liikenneympyrä, jonka sisäpuolella olevaa metsää ollaan kaatamassa. Tällä perusteella on tärkeää jättää liikenneympyrän poikki kulkemaan puustoinen, yhtenäinen reitti. 

Liikenneympyrästä pohjoiseen liito-oravat voivat käyttää kauttakulkureittinään Riistavuorenpuistoa, jonka kautta liito-orava todennäköisesti on levinnyt edellämainittuun Kaupintien, junaradan ja Vihdintien väliseen metsään sekä Pohjois-Haagan Keskuspuistoon.

Liito-orava nauttii luontodirektiivin suojaa, ja Riistavuoren puisto taas asemakaavan suojaa, sillä sille on vahvistettu puistoasemakaava, jota ei olla kumottu. Yleiskaava raitiotiesuunnitelmineen ei korvaa asemakaavan merkintöjä, ja lisäksi Maankäyttö- ja rakennuslain 54 § edellyttää, että alueella on oltava riittävästi puistoja. Nykyisellään Riistavuoren puiston lisäksi Etelä-Haagassa on vain Haaganpuisto, joka on käytännössä koira-aitauksen lisäksi hyvin vähäpuustoista nurmikkoa. 

Kaupunkiluonto ry:n mielestä Riistavuoren puiston suo on säilytettävä. Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmassa (s. 45) esitetty maininta siitä, ettei raitiotie vaikuttaisi virkistyskäyttöön, on virheellinen, sillä vaikka reitistöjä kehitettäisiinkin, asuntorakentaminen raitiotien varrelle Riistavuoren kohdalla vähentäisi metsiä ja heikentäisi näin ollen virkistyskäytön edellytyksiä. Samassa suunnitelmassa (s. 47) kuitenkin todetaan, että maankäytön muutoksilla Kaupintien ja Vihdintien alueilla ei ole muutoksia pikaraitiotien rakennettavuuteen. Tämä tarkoittaa ymmärryksemme mukaan sitä, että Helsingin kaupunki ei itsekään näe Vihdintien itäisen reunan asuntokaavoitusta välttämättömänä pikaraitiotien kannalta. Kyseinen itäreuna on siis syytä jättää metsäksi ja rakentaa vastaavasti länsipuolelle tehokkaammin.

Edellämainituin huomion Kaupunkiluontoliike ry – Stadsnaturrörelse rf toivoo siis, että liito-oravien dispersaaleista pidetään huolta, eikä Riistavuoreen kaavoitettaisi asuintaloja. Lisäksi toivomme, että Pitäjänmäen liikenneympyrään jätetään yhtenäinen, puustoinen yhteys yhdistämään Talin ja Haagan. Olisi myös huolehdittava, että rantaradan ylitse säilyy luonnonmukainen virkistysyhteys Riistavuoresta Pohjois-Haagaan. 

Ehdottamamme muutokset edellyttävät sen verran mittavia lisätarkastuksia, että Helsingin läntinen raitiotiesuunnitelma olisi palautettava uudelleen valmisteltavaksi.

Mielipiteeni Haagan liikenneympyrän, Vihdintien kaupunkibulevardin ja Riistavuoren kaavasuunnitelmasta

Vastustan kaavasuunnitelmaa, sillä se katkaisee Haagan liito-oravakannan dispersaalin Talin ja Munkkivuoren liito-oravien ydinalueisiin. Haagan liito-oravakannan pääasiallinen kannan uusiutumisreitti kulkee Haagan liikenneympyrän kautta, ja liikenneympyrästä metsän kaataminen tulee melkoisella varmuudella merkitsemään merkittävän liito-oravakannan tuhoa.

Lisäksi vastustan suunniteltua korttelia Riistavuorenpuiston pohjoisosaan, sillä se katkaisee liito-oravien pohjoisemman yhteyden läpikulkualueena käytetyltä Riistavuorenpuistosta Pohjois-Haagan ydinalueille. Vastustan korttelia myös siksi, että se on turha siksikin, että se ei ole perusteltu kaupunkibulevardinäkökulmasta. Kaavassa ei Vihdintien varteen ole osoitettu mitään muita asuinkortteleita, eikä yksi kortteli oikeuta kutsumaan suunnitelmaa kaupunkibulevardiksi. 

Terveisin

Michael Perukangas

liito-oravakartoittaja, luonto- ja ympäristöneuvoja, Kaupunkimetsäliikkeen perustajajäsen

Tämä upea metsäalue tulisi jäämään historiaan, jos tämä naurettava kaava toteutuisi.

Liito-oravaraportti Riistavuoresta ja siihen kytkeytyvistä Haagan metsistä

Haagassa, Vihdintien tuntumassa sijaitsee useitakin liito-oravan ydinalueiksi Helsingin tuoreessa, viime syystalvella (2018) ilmestyneessä liito-oravakartoituksessa tunnistettuja alueita. Tämän lisäksi havaintoja on niin kolopuista kuin pipanoistakin niin varsinaisen Riistavuoren alueella kuin keskemmällä asutustakin, nk. Haagan keskuspuistoksi kutsutulla alueella, joka kulkee Haagan poikki kaakko-luoteissuunnassa, miltei yhdistäen Mätäjokilaakson ja Keskuspuiston viherkäytävät.

Tein yhden esiselvityskäynnin lähinnä Lassilaa olevalla liito-oravan ydinalueella ja sen ympäristössä (lito-oravakartoituksen alue nro 7) 17.4.2019. Palasin alueelle koko päiväksi 29.4.2019. Tällöin omistin tarkimman katsauksen em. kartoituksessa potentiaalisimmaksi osoitetulle ydinalueelle 7; lisäksi kävin alueet 63 ja 64 varsin tarkasti lävitse. Lisäksi tein vielä yhden maastokäynnin varsinaiselle Riistavuoren alueelle, joka sijaitsee etelämpänä ja jossa liito-oravakartoitus löysi vain pari pipanapuuta. Tämän alueen tarkempi selvittäminen varsin kiireellisellä aikataululla on tärkeää erityisesti siksi, että Helsingin kaupunkibulevardisuunnitelmien toteutus alkanee täältä. Kävelin ja pyöräilin läpi kaksi kertaa myös niin sanotun Haagan keskuspuiston, jossa liito-oravakartoitus on löytänyt kaksi ydinaluetta; kyseisen kartoituksen ydinalueet 61 ja 62.

Ydinalueella 61 ja sen liepeillä on joitakin suuria kuusia, samoin ydinalueen 62 pohjoispuolella, Ohjaajantien kerrostalojen eteläpuolella. Nämä voisivat olla potentiaalisia liito-oravakuusia, mutta pipanoita en tältä alueelta löytänyt. Muuten “Keskuspuiston” alue on varsin avaran puistomaista, ei niinkään metsäistä, ja vaikka esimerkiksi haapoja alueella harvakseltaan kasvaakin, se ei vaikuttaisi kuuluvan liito-oravan ydinalueisiin, vaikka se sinänsä sille soveltuisikin ainakin läpikulkuun ja vierailukäynteihin.

Toisella maastokäynnilläni 3.5.2019 osoittautui, että alueella 7 oli useita runsaasti pipanoituja puita sekä jokunen kolopuu; lisäksi löysin kaksi runsaasti pipanoitua puuta alueelta 64. Lisäksi Aino Acktén puiston pohjoisosan halki kulkevan ulkoilupolun varsi, ydinalueen 62 ja Ohjaajantien kerrostalojen väliin jäävä alue näyttää korkean liito-oravapotentiaalin alueelta; siellä on paksujen kuusten keskittymä ja niiden läheisyydessä joitakin koivuja ja leppiä.

Ydinalueen 7 suurin potentiaali seurailee melko tarkoin junaradan alittavaa ulkoilutietä myötäillen; ulkoilutien länsipuolella vanhalla linnoitusalueella, teollisuusalueen eteläpuolella ja toisaalta ulkoilutien länteen, Vihdintielle kääntyvän mutkan jälkeen heti ulkoilutien pohjoispuolella. Siellä on vanhoja, todella jyhkeitä pipanakuusia ja vanhoja haapoja. Ulkoilupolun eteläpuoli ei näytä lainkaan niin potentiaaliselta; siellä valtapuu on mänty.

Pipanoita suuren kuusen juurella, vain muutama kymmenen metriä edellisestä lepästä pohjoiseen koordinaateilla N6678629 E382769.

Alueen 63 kuuluminen liito-oravan ydinalueisiin ei tullut maastokäynnin perusteella todennetuksi. Sen sijaan pienehkö suurten kuusien hallitsema notkelma eli alue 64 radan itäpuolella sisälsi kaksi runsaasti pipanoitua kuusta. Maastokäyntieni perusteella liito-oravaselvityksessä ydinalueiksi merkatut 7 ja 64 ovat olleet myös tänä keväänä liito-oravan käytössä; alue nro 7 on Pohjois-Haagan runsain liito-oravapuiden esiintymä. Liito-oravaselvityksen ydinalueiden ulkopuolella sijaitsevia liito-oravien käyttämiä puita en havainnut.

Kuusikko junaradan itäpuolella, vähän Pohjois-Haagan aseman eteläpuolella. 

Varsinainen Riistavuorenpuisto ei vaikuttaisi kaikkein liito-oravapotentiaalisimmalta alueelta; se on mäntyinen kangasmetsä, jossa lisäksi on koivuja ja leppiä. Kuusiakin on, mutta ei erityisen järeitä. Maastokäyntini 3.5. lienee liito-oravanjätösten havaitsemisen kannalta jo myöhään, siinä ja siinä rajalla.

Tyypillinen maisema Riistavuorenpuistosta.

Riistavuoren ja Haagan Keskuspuiston alueen pirstoo junarata monin paikoin. Huopalahden juna-asemalta länteenpäin junaradanvarren puuton alue on niin leveä että se muodostaa kulkuesteen liito-oraville, joten Pohjois-Haagan liito-orava-alueista liito-orava ei pääse Riistavuorenpuistoon paitsi aivan Vihdintien varren tuntumassa, jossa puuttoman radanvarsivyöhykkeen leveys on kapeimmillaan vain noin 50 metriä Google Earthin ilmakuvan perusteella. Sen sijaan radan jatko Pohjois-Haagan suuntaan ei muodosta kuin kapeimmillaan noin 25 metrin puuttoman alueen,  joka on kyllä liito-oravan ylitettävissä. Toinen aluetta pirstova tekijä on voimalinja, joka ei muodostane ylitsepääsemätöntä estettä liito-oraville.

Nyt tekemäni maastokäynti ei valitettavasti antanut Riistavuoren kuulumisesta liito-oravien ydinalueisiin sen enempää viitettä kuin muutaman kuukauden takainen liito-oravakartoituskaan, joka löysi Eliel Saarisen tien varresta liito-oravan jätöksiä ja oleskelukolon (eikä Eliel Saarisentien tienvarsipuisto Riistavuoren palvelukodin vieressä, Isonnevankujan varrella taas ole varsinaista Riistavuoren ydinaluetta). Toki Riistavuorenpuistolla on liito-oravalle ainakin siinä mielessä merkitystä, että se muodostaa vähintäänkin kulkuyhteyden Haagan potentiaalisimpiin liito-oravamaastoihin Pitäjänmäen liikenneympyrän kautta Talin ja Munkkivuoren ydinalueiden suuntaan. Vahvistetuille Eliel Saarisentien liitureille on vaikea nähdä muuta dispersaalia kuin Riistavuorenpuiston eteläosan läpi, ja sinne mainitun Pitäjänmäen liikenneympyrän kautta. Etäisyys Talin ja Munkkivuoren ydinalueilta on pienimmillään vain 35 metrin luokkaa Pitäjänmäen liikenneympyrän kautta Riistavuorenpuistoon ja liito-oravalle se ei ole tekemätön paikka.

VIITTEET:

Helsingin liito-oravakartoitus 2018. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2018:27. Esa Lammi ja Pekka Routasuo. Ladattavissa https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-27-18.pdf

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy ry:n kommentti (Helsingin kaupungille, kaupunkiympäristön toimiala/Suvi Tyynilä) Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin luonnoksestä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Luontotyyppien punainen kirja, osa 2: luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 5/2018, Tytti Kontula ja Anne Raunio (toim.)

Vantaan kaupunki. Myyrmäen-Kivistön-Ylästön alueen liito-oravaselvitys 2016. Ramboll. Ladattavissa https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/128281_Myyrmaen_Kiviston_Ylaston_liito-oravaselvitys_2016_liitteineen_Optimized.pdf