Showing posts with label Anni Sinnemäki. Show all posts
Showing posts with label Anni Sinnemäki. Show all posts

Tuesday, February 13, 2024

MUISTUTUS ns. Länsi-Haagan kaavaehdotuksesta

MUISTUTUS ns. Länsi-Haagan kaavaehdotuksesta

Kaupunkiluontoliike ry                                                                               13.2.2024

Kiitämme mahdollisuudesta vielä tässä vaiheessa lausua kaavasta. Nyt esillä oleva kaavasuunnitelma on parantunut aikaisemmasta luonnoksesta; siinä säästyy aikaisempaa suurempi osa metsää ja sähköaseman siirtämistä Vihdintien länsipuolelle tervehdimme myös tyydytyksellä. Myös eteläosan suopuistoa pidämme positiivisena ideana. Kuitenkin, mielestämme kaavassa tulisi vielä huomioida seuraavaa:

Helsingin kaupunki on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan kaupungin tärkeimmät luontoalueet säästetään. Riistavuoren monimuotoisuudesta on osoituksena alueelle pesiytynyt liito-orava, jolla tiedetään olevan Riistavuoressa ja siihen yhteydessä olevalla yhtenäisellä metsäalueella kolme ydinaluetta. Kati Vierikon tutkimusryhmän lausunnosta Östersundomin osayleiskaavasta tiedetään, että metsän kaventuminen alle 100 metriin heikentää sen monimuotoisuutta. Riistavuori uhkaa kaventua nyt käsillä olevassa suunnitelmassa keskiosiltaan, Vihdintien varrella olevan avokallion itäpuolelta pahimmillaan noin 30-40 metriin, jolloin se toimii välttävästi ekologisena yhteytenä mutta ei enää monimuotoisena viheralueena.

Kaupunkiluontoliike pitää tärkeänä säästää metsää nyt käsillä olevaa suunnitelmaa enemmän, koska Eliel Saarisen tien varrelta menetetään tosiasiallisesti Riistavuoreen kuuluvaa metsää noin hehtaarin verran Englantilaisen koulun pihamaaksi, aluetta, joka kuuluu Riistavuoren monimuotoisimpiin, minkä osoituksena aiottu tontti on liito-oravan ydinaluetta. Koska Anni Sinnemäen ja Mia Haglundin aloitetta etsiä koululle pikavauhtia uusi tontti ei hyväksytty, sitäkin tärkeämpää on säästää Riistavuoren metsää muualta.

Kaikkein kriittisintä mielestämme olisi poistaa kaavasta pistetalot nykyisen ulkoilureitin itäpuolelta, sillä ne on kaavoitettu juuri metsän kapeimpaan kohtaan. Nämä pistetalot yksin ovat syy sille, miksi metsä kapenee keskiosistaan sietämättömän kapeaksi ja syy suositun ulkoiluväylän katkeamiseen. Menetetyn ulkoiluväylän tilalle puolestaan toteutetaan uusi ulkoiluväylä, mikä pirstoo vain muutamaan kymmeneen metriin kaventunutta metsää heikentäen sen monimuotoisuutta ja toimivuutta ekologisena yhteytenä entisestään. Pistetalot sekä Vihdintien näköalakallioon kiinni tuleva kaavoitus veisi nyt suositun näköalakallion näköalan ja poistaisi metsän sen molemmilta reunoilta.

Hyväksyisimme yhden talorivin tai käärmetalotyyppisen ratkaisun Vihdintien puuttomaan reunaan sillä edellytyksellä, että tällainen ratkaisu ei edellyttäisi rinnakkaiskatua metsään. Kannatamme Otso Kivekkään aloitetta aloittaa uuden osayleiskaavan laatimista Vihdintien länsipuolelle, ja ottaen huomioon tämänhetkisen rakentamiselle huonon suhdanteen ja uusien asuntojen huonon kaupaksi käymisen Vihdintien itäpuolen kaavoitusta ei pidä eikä kannata kiirehtiä. Pidämme välttämättömänä vähintäänkin pistetalojen sisältämän asukasmäärän siirtämistä nyt vajaakäytössä olevalle Vihdintien länsipuoliskolle. Emme näe pistetaloja välttämättöminä myöskään ”urbaanille ympäristölle” ja yhteisöllisyydelle, sillä käärmetalo- eli lamellitalotyyppinen ratkaisu hyväksyttiin myös Huopalahdentien varteen. Miksi Huopalahdentiellä katsottiin lamellitalon riittävän vetovoimaisen ympäristön luomiseen, mutta sama argumentti ei pätisi Riistavuoressa? Haaga on nykyisellään vetovoimaista ympäristöä nimenomaan siksi, että se on viheralueiden ympäröimä.

Huomautamme myös, että Riistavuorenpuistolla on voimassaoleva puistoasemakaava, joka on vahvistettu Sisäasiainministeriössä, eikä Maankäyttö- ja rakennuslaissa ole säädetty mitään siitä, missä järjestyksessä Sisäasiainministeriön vahvistamaa puistoasemakaavaa voitaisiin purkaa.

Kaupunkiluontoliike ry esittää ensisijaisesti, että niin sanotusta Länsi-Haagan asemakaavasta luovuttaisiin, ja samanaikaisesti alettaisiin edistämään Otso Kivekkään aloitetta. Lisäksi ehdotamme uuden tontin etsimistä Englantilaiselle koululle ja tämän tontin liittämistä Riistavuorenpuistoon. Emme pidä kaavaesitystä ”ilmastoviisaana”, jos sen toteuttaminen edellyttää nyt hiilinieluna toimivan Riistavuorenpuiston osittaista kaatamista, sillä eivät naapurikunnat jätä jalomielisyyttään kaavoittamatta omakotitalotontteja siksi, että Helsinki kaavoittaa kerrostalolähiön.

Vakuudeksi

Manki Perukangas        

Kaupunkiluontoliike ry, puheenjohtaja


Suosittu ulkoilureitti kiertää tämän kiven kuvasta katsoen vasemmalta puolelta. Tämä kuva on otettu luoteesta, ja tämän polun tilalle tulisi uusi katu. 

Monday, January 29, 2024

Kaupunkiluontoliikkeen vastine Englantilaisen koulun ystävät ry:n kannanottoon

 Kaupunkiluontoliike ry                                                            29.1.2024

Vastine Englantilaisen koulun ystävät ry:n kannanottoon

Englantilaisen koulun ystävät ry on jättänyt kannanoton, jonka mukaan Riistavuorenpuistoa kavennetaan ns. Länsi-Haagan kaavasuunnitelmassa kohtuuttomasti. He korostivat ulkoilutietä rajana, jonka itäpuolelle ei pitäisi kaavoittaa.

Kaupunkiluontoliike ry yhtyy näihin näkemyksiin. Samalla me toivomme, että Anni Sinnemäen ja Mia Haglundin aloitetta etsiä koululle pikavauhtia uusi tontti kannatettaisiin ja edistettäisiin. Jos poliittista tahtoa on, uuden tontin osoittaminen hyvinkin nopeasti on mahdollista. Pidämme positiivisena sitä, että Englantilaisen koulun tarkistetuissa pihasuunnitelmissa säästyy puita hylättyä suunnitelmaa enemmän, mutta etenkin huomioiden edellisessä kaupunkiympäristölautakunnassa hyväksytty tarkistettu kaavasuunnitelma, joka kaventaa Riistavuorenpuistoa vaarallisen paljon etenkin sen keskikohdaltaan, sitä tärkeämpi olisi säästää enemmän tosiasiallista Riistavuorenpuistoa, mihin Englantilaiselle koululle myönnetty tonttikin kuuluu.

Englantilaisen koulun tontti on liito-oravan ydinalueineen Riistavuorenpuiston monimuotoisimpia alueita ja rajautuessaan Riistavuoren palvelukotiin sen asukkaiden virkistystarpeille ensiarvoisen tärkeä. Katsomme, että kyseinen tontti tulisi liittää Riistavuorenpuistoon ja edistää ohituskaistalla Sinnemäen ja Haglundin aloitetta koulun eittämättömän tonttitarpeen vuoksi.

Kaupunkiluontoliike ei vastusta koulua, mutta erona niinsanottuun Riistavuoriryhmään katsomme, että etenkin metsää merkittävästi kaventavan kaavasuunnitelman mentyä kaupunkiympäristölautakunnassa eteenpäin sitäkin tärkeämpää olisi säästää Englantilaiselle koululle tontiksi annettu osa metsästä metsänä ja liittää se osaksi Riistavuorenpuistoa.

Riistavuoriryhmä ei edusta kaikkia asukkaita tai edes asukkaiden enemmistöä, ja se selkeästi teki taktisen virhelaskelman nähtävästi olettaessaan, että suhtautuessaan myötämielisesti koulun sijoittamiseen Eliel Saarisentien varteen asukkaat saisivat mahdollisesti vastalahjana myötämielisyydelleen nyt hyväksyttyä kaavaa enemmän myönnytyksiä Länsi-Haagan kaavassa; sellaisia myönnytyksiä, joita myös Englantilaisen koulun ystävät ry toivoo. Näin ei kuitenkaan käynyt, ja siksi Kaupunkiluontoliike toivookin Englantilaisen koulun tontin liittämistä Riistavuorenpuistoon ja samanaikaisesti Sinnemäen ja Haglundin aloitteen aktiivista edistämistä. Uusi tontti koululle saattaisi löytyä hyvinkin läheltä, esimerkiksi Vihdintien toiselta puolelta, jonne uuden osayleiskaavan laatimisesta Otso Kivekäs on tehnyt aloitteen.

Vakuudeksi

Manki Perukangas, puheenjohtaja

                                    Lokakuussa käydessäni koulun tonttikatselmuksessa tontin paikka oli merkattu                                         Riistavuoren metsään näillä nauhoilla.

Tuesday, October 1, 2019

Pajamäen retkipäivä 1.10.

Vedin omalle opiskelijaryhmälleni, eli tuleville luonto- ja ympäristöneuvojille retken Pajamäkeen osana opintojani. Tarkoitus oli, että jokainen itsenäisesti tai osana ryhmää vetäisi retken, pitäisi infotilaisuuden tai luennon tai ohjaisi esimerkiksi työpajaa näytteenä ohjaustaidoistaan. 

Pajamäen valitseminen retkikohteeksi oli luontevaa, sillä tunnen sen hyvin. Lisäksi se on nyt erityisen ajankohtainen Raide-Jokerin ja liito-oravien vuoksi. Pajamäessä on nähtävää; luontoa, sotahistoriaa ja erikoinen kulttuurikohde, eli Aurinkokunnan pienoismalli, ja kaikki varsin pienellä alueella. Lisäksi Pajamäki on opettavainen tapaus juuri Raide-Jokerin ansiosta siitä, miten luonto ja kaavoitus liittyvät toisiinsa, ja miten kaavoitukseen voi vaikuttaa. Mitä prosesseja kaupunkisuunnittelussa on, miten kaavavalitus etenee, millaisia luonnonarvoja alueella on, kuka ne määrittää sekä millaisia luontoargumentteja kaavoituksessa voidaan huomioida.

Opiskelijoiden sitoutuminen retkeen oli kiitettävää, sillä retkelle osallistui 10 henkeä. Alla muistiinpanoni, johon retkiohjaukseni perustui. Luonnonsuojelu- ja kulttuurikohteisiin tutustumisen lomassa keitin kahvia trangialla Patterinmäellä. 

Esimerkiksi liito-oravista kiinnostuneet, kaupunginosayhdistykset ja muuten lähiluonnosta kiinnostuneet voivat käyttää tätä materiaalia vapaasti.


Auringonkunnan pienoismalli: Mars, Maa, Venus, Merkurius ja Aurinko

1992 toteutettiin läntiseen Helsinkiin Aurinkokunnan pienoismalli mittakaavassa 1/1000 000 000. Uranus ja Neptunus ovat Espoon puolella Laajalahdessa. Nyt tällä retkellä näemme Auringon lisäksi Merkuriuksen, Venuksen, Maan ja Marsin. Jupiter on lounaassa, Talinhuippua kiertävän ulkoilureitin varrella, Saturnus on Pitäjänmäentien varrella ja planeettastatuksensa menettänyt Pluto on Espoon Keilaniemessä.

Mallin yksi millimetri vastaa tuhatta kilometriä. Mittakaavasta saa myös käsityksen, kun tarkastellaan valon nopeutta. Lähin tähti olisi mallin mittakaavassa 40 000 kilometrin päässä, joka vastaa maapallon ympärysmittaa.

Mallin on suunnitellut Leo Sulamaa, ja tähtitieteellinen yhdistys Ursa teki aloitteen siitä Helsingin kaupungille. Helsingin kaupungin rakennusvirasto (joka nykyään tunnetaan nimellä ”Stara”) on toteuttanut sen.



I maailmansodan linnoituslaitteet

Helsingin ympärille rakennettiin 1914-18 Pietaria suojaava linnoitusketju, joka seurailee melko lähellä nykyistä Kehä ykköstä. Pajamäessä on säästynyt yksi näyttävimmistä kokonaisuuksista näitä linnoituksia; muita on esimerkiksi Leppävaarassa ja Mäkkylässä Espoon puolella, Kannelmäessä, Maununnevalla, Malmin Ormusmäellä ja Vuosaaren Mustavuoressa.



Linnoitukset ovat venäläisten ja siirtotyöläisten (mm. tataarien ja aasialaisten) rakentamia. Kaikkiaan linnoitustöissä työskenteli noin 100 000 henkeä huoltotehtävissä toimineet suomalaiset mukaanlukien.

Linnoituksia ei koskaan ehditty saamaan valmiiksi Suomen keisarilliseen suuriruhtinaskuntaan kuulumisen aikana. Niissä on käyty vain paikallisia punakaartilaisten ja saksalaisten välisiä taisteluita sisällissodassa 1918. II maailmansodassa niitä käytettiin ammussorvaamoina.

Linnoitusketjun vallihautoja ja bunkkereita haluttiin vielä varsin yleisesti täyttää 80-luvulle asti, koska niihen pelättiin pesiytyvän irtolaisia, vaikka Museovirasto oli suojellut ne 1971 (tämä keskustelu aktivoitui uudelleen vielä vuonna 1983, kun Kannelmäessä 12-vuotias poika puukotti ikätoverinsa bunkkeriin).

Patterinmäellä on I maailmansodan linnoituslaitteiden lisäksi II maailmansodan ilmatorjuntapatteri.

Kallioketo

Linnustoa siellä on esimerkiksi kultarinta, mustapääkerttu, pensaskerttu, sirittäjä, käpytikka ja mahdollisesti pikkukäpylintu. Lisäksi Patterinmäen kukkulan kallioketo on noin 5 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue, arvoluokan I kasvillisuuskohde. Sen syntyyn on vaikuttanut linnoituksen rakentamisvaiheessa kalkkipitoinen laasti ja vierastyöläisten mukanaan tuomat vieraslajien siemenet.



Tehtävä

Jakautukaa 2-3 hengen ryhmiin. Etsikää ketonoidanlukko, ahokissankäpälä, ketoneilikka ja kellotalvikki. Aikaa puoli tuntia. Eniten em. lajeja löytänyt ryhmä voittaa. Tehtävä osoittautui vaikeaksi, sillä mitään ym. lajeista ei löydetty.

Vaahteralehto

Vaahteralehto on yksi tyyppi jalopuumetsiä, jollaiset ovat luonnonsuojelulaissa määritelty luontotyyppi. Niitä on Suomessa yhteensä noin 1000 hehtaaria. Lisäksi lehdot on mainittu Metso- eli metsien monimuotoisuuden arviointiohjelman kriteereissä, joissa jalopuulehdot mainitaan erikseen. Jalopuumetsän vähimmäiskriteerinä on vähintään 20 kpl runkopaksuudeltaan (min. 7 cm 130 cm eli rinnankorkeudelta, tammissa min. 20 cm) olevia jalopuita hehtaarilla.



Suomen Luonnonsuojeluliiton kaavoituslainsäädäntöä tuntevan luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistolan mukaan on paineita heikentää niiden asemaa, sillä Etelä-Suomessa ne eivät nykyisellään ole kovinkaan harvinaisia (ilmastonmuutos!)

Voidakseen tulla määritellyksi jalopuumetsäksi, metsän on oltava luontaisesti syntynyt. Esimerkiksi kartanonpuistoon istutettu tammimetsikkö ei kelpaa. Tästä on väännetty myös Pajamäen vaahteralehdon kanssa. Tosin jos kukaan ei ole varta vasten istuttanut vaahteroita, mikä muu on kyseessä kuin luontaisesti syntynyt vaahterametsä?

Liito-oravat ja Raide-Jokerin tunneli.

Espoon ja Helsingin välille on tulossa bussilinjaa 550 korvaava pikaraitiotie, joka on saanut bussilinjan mukaan nimekseen Raide-Jokeri. Linja tulee kulkemaan Patterinmäen alta, ja Patterinmäen alittava vajaa 400 metrin pituinen tunneli perusteltiin metsän säästävänä vaihtoehtona. Kuitenkin tunnelin suuaukkojen ja huoltoteiden tieltä 450 puuta on merkattu kaadettaviksi. Vaihtoehtoisina reitteinä on mainittu raitiotien vetäminen asuinalueen eteläpuolelta – jolloin se pirstoisi asuinalueen ja golfkentän välisen metsäkaistaleen, Pajamäen asuinalueen läpi – kadut ovat kapeita – tai sitten pohjoispuolelta Takkatien myötäisesti. Tällöin joitakin teollisuuskiinteistöjä pitäisi pakkolunastaa, koska niitä jouduttaisiin purkamaan; Takkatien leveys ei nykyisellään kaikin kohdin ole riittävä kaksisuuntaiselle pikaraitiotielle ja kevyen liikenteen väylälle.

Pajamäessä merkattiin ensin toukokuussa sinivärillä kaadettavia puita. Kesäkuussa varustettiin lisää kaadettavia puita punaisella. Pelkällä sinisellä merkityt puut on tarkoitus säästää, ja viime keväästä joidenkin puiden kaatostatusta on tarkistettu siten että varsinkin pelastustien takia kaadettavien puiden määrä on vähentynyt.



Tunnelin läntisen suuaukon lähettyvillä aitojen sisäpuoliset puut säästetään, itäpuolella aitojen väliset kaadetaan (siitä rata tulisi kulkemaan).

Liito-oravien reviiri on laajentunut voimakkaasti alueella viimeisen 2 vuoden aikana. Ylipäätään liito-orava on Pajamäessä uusi tulokas, joka on levinnyt ilmeisesti Espoon suunnasta. Pääkaupunkiseudulla liito-orava on läntinen laji, vaikka Euroopan mittakaavassa se onkin itäinen laji, jonka vahvimmat kannat ovat Venäjällä. EU:n vahvin kanta on Suomessa, ja Suomella on erityinen suojeluvastuu.

Liito-oravat viihtyvät vanhoissa metsissä, joissa on etenkin kelottuneita lehtipuita, kuten haapoja, leppiä ja koivuja, ja talvisin ne ruokailevat vanhoissa kuusissa. Luontokartoittajat Keijo Savola ja Birthe Weijola kävivät kartoittamassa itäpuolen huhtikuussa ja minä länsipuolen toukokuussa; löytyi useita uusia liito-oravapuita. Laitoin viestin Pajamäki-seuralla, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Mika Välipirtille ja apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäelle.

Liito-oraville eivät riitä yksittäiset puut, vaan ne tarvitsevat metsän, jossa on mainittuja kuusia, arvokkaita lehtipuita, laho- ja kelopuita, ei vain muutamia säästöpuita, ja nyt esimerkiksi Pitäjänmäentien varrelta tunnelin itäisen suuaukon luota on kokonainen vanhojen haapojen rivistö tarkoitus kaataa. Pajamäki-seura ja Helsy tekivät toimenpidekieltohakemuksen heti tuoreiden havaintojen jälkeen toukokuussa päivää ennen kuin puunkaatojen olisi pitänyt alkaa Uudenmaan ELY-keskukselle, joka ei kuitenkaan menestynyt, sillä pukki kaalimaan vartijana. Sitten Pajamäki-seura teki valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen, eikä tälläkään ollut vaikutusta. Kaatojen piti alkaa sitten heinäkuussa. Tämä ei kuitenkaan sekään onnistunut, sillä nyt on valitus vetämässä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, ja näiden käsittelyaika on keskimäärin 9 kuukautta. Päätös lienee odotettavissa kevään korvilla, jolloin taas lintujen pesimäaika on käsillä, eikä töitä päästäne aloittamaan ennen ensi elokuuta, vaikka KHO hylkäisikin valituksen. Jos Jokeri-linjan halutaan menevän eteenpäin, nyt olisikin aika edistää muita reittivaihtoehtoja, joista Takkatien pohjoisella vaihtoehdolla olisi vähiten luontovaikutuksia.

Jo nyt kuitenkin voi sanoa, että valituksilla on ollut vaikutusta. Joitakin aiemmin kaadettaviksi merkattuja puita on nyt osoitettu säästettäviksi, kuten liito-oravien papanakuusia.




Sienikurssi Porvoon kansalaisopistossa