ADRESSI PUIDENKAADON LOPETTAMISEKSI HELSINGISSÄ LINTUJEN PESIMÄAIKANA

Huhtikuussa 2024 Helsingissä on koeteltu puiden pesimäaikaista rauhoitusaikaa. Helsingin Töölössä kahdessakin paikassa on kaadettu tai yritetty kaataa puita; Valhallankadulla taloyhtiö on yrittänyt kaataa pihaltaan yhden vaahteran ja kaksi okakuusta, ja nämä työt oli tarkoitus suorittaa tiistaina 2.4. Valhallankadun pihalla on nähty EU:n luontodirektiivin rauhoittama liito-orava; ELY-keskus kielsi puunkaadon vedoten kaadettavaksi aiotussa pihapuussa pesivään sepelkyyhkyyn. Vain asukasaktiivisuus ja vetoaminen juristin ja Kaupunkiluontoliike ry:n tuella valittaminen Uudenmaan ELY-keskukseen säästi puut ainakin nyt alkaneen pesimäkauden (1.4.-15.8) ylitse.

Töölössä sijaitsevassa Linnankoskenpuistossa Helsingin kaupunki itse kaatoi kuusirivistön 4.4.2024, rikkoen omaa ohjeistustaan. Lisäksi ei ole tiedossa, että kaupunki olisi tarkistanut, onko kyseisissä puissa linnunpesiä tai käyttävätkö liito-oravat niitä talviruokailuun. Helsingin kaupungin oma ohjeistus pesimäkauden rauhoitusajasta kattaa aikavälin 1.4.-15.8.; EU:n luontodirektiivi kieltää kategorisesti lintujen pesinnän häiritsemisen, ja tämä koskee kaikkia lintulajeja, myös sepelkyyhkyn kaltaisia lajeja, joita ei koske mikään uhanalaisuusmerkintä.

Luonnonsuojelulain 70 § pykälän 1 momentti kieltää rauhoitettujen eläinlajien osalta:

1)   yksilöiden tahallisen tappamisen ja pyydystämisen

2)    pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottamisen haltuun, siirtämisen toiseen paikkaan tai muun tahallisen vahingoittamisen

3)    yksilöiden tahallisen häiritsemisen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla.

Luonnonsuojelulain 126 § 1 momentin mukaan jos joku lyö laimin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten ja päätösten noudattamisen taikka ryhtyy niiden vastaiseen toimeen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kieltää asianomaista jatkamasta tai toistamasta tekoa tai laiminlyöntiä ja sakon tai keskeyttämisen uhalla velvoittaa hänet määräajassa poistamaan oikeudenvastaisen tilan tai korjaamaan laiminlyönnin taikka asettaa uhan, että tarpeelliset toimenpiteet teetetään asianomaisen kustannuksella. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin päätä.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Helsingin kaupunki noudattaa omaa ohjeistustaan pesimärauhoituksesta, EU:n luontodirektiiviä ja Luonnonsuojelulakia ja pidättäytyy kaikesta puiden kaadosta lintujen pesimäaikana puistosuunnitelmien toteuttamiseen, katuremonttien ja infrarakentamisen (kuten liikenneväylien) toteuttamiseen ja kunnostamiseen ja kaavoitukseen liittyen. Puilla on merkitys paitsi kolopesijöiden pesäpaikkoina mutta myös luonnon omina melu- ja näkösuojina, ilmanpuhdistajina, varjostajina ja hiilensitojina kaupungeissa, joissa lämpösaarekeilmiö kärjistää ilmaston lämpenemistä. Edellämainittujen rajoitusten ja ohjeistusten tulee olla voimassa koko Helsingin kaupungin alueella, riippumatta maanomistusmuodosta. Vaadimme myös, että puut tarkistetaan linnunpesien ja liito-oravien varalta myös pesimärauhoitusajan ulkopuolella.

Kuvalähde: The MindsJournal

Adressin voi allekirjoittaa allaolevasta linkistä:

https://www.adressit.com/adressi_puidenkaadon_lopettamiseksi_helsingissa_lintujen_pesimaaikana#form

Kaupunkiympäristölautakunnalle tänään toimitettu kirjelmä: Kuninkaantammentien puiden kaataminen rikkoisi lakia

Aikomus kaataa Kuninkaantammentien eteläpuolelta puita lähes kilometrin matkalta on herättänyt laajaa tyrmistystä, koska juuri vanhojen puiden, metsien ja niittyjen maisema tekevät tästä satoja vuosia vanhasta tiestä ainutlaatuisen ulkoilureitin. Nyt on ilmennyt, että hanke rikkoo myös asemakaavan kartalle ja yleiskaavan teemakartalle merkittyjä suojelumääräyksiä.

Puiden kaatamista perustellaan Keskuspuiston opastuksen yleissuunnitelmalla, jonka kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi viime vuonna. Tuossa esityksessä jätettiin kertomatta sekä puiden kaatamisesta että Kuninkaantammentien suojelusta.

Rikkoo asemakaavan suojelumääräyksiä

Kuninkaantammentie on suojeltu Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavassa erittäin selvästi ja vahvasti. Kaavakartalle on merkitty tielinjausta koskien kolminkertaiset suojelumerkinnät:

– Kyse on muinaismuistolailla suojellusta historiallisesta tiestä (sm-1 merkintä, joka ulottuu kaavakartalla myös varsinaisen tien molemmille laidoille).

– Tie on lisäksi merkitty ”maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi” (ma-merkintä kartalla).

– Samalla tie kulkee sellaisten alueiden sisällä, joista pääosaa koskee kaavakartalla luonnonsuojelualueen osa-alueen rajausta koskeva merkintä (sl ja _ . _._), jolla saa tehdä vain luonnonsuojelua edistäviä toimenpiteitä. Muukin tie kuuluu maisemallisesti arvokkaaksi kaavakartalla merkittyyn alueeseen.

– Asemakaavakartan määräyksissä todetaan lisäksi, että Keskuspuiston alueella ei saa tehdä ilman lupaa maisemaa muuttavaa puiden kaatamista. Samoin todetaan, että kulttuurihistorialliset kohteet ja maisemat säilytetään.

Yleiskaavan teemakarttojen vastainen

Kuninkaantammentietä koskevat myös oikeusvaikutteiset yleiskaavan teemakartat.

Kulttuuriympäristöjen teemakartalla Kuninkaantammentietä koskee merkintä valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta (valtioneuvoston päätös 1995) ja Helsingin kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaasta alueesta.

Yleiskaavan kaupunkiluontokartalla tätä aluetta tai ainakin isoa osaa siitä koskevat lisäksi merkinnät ”kaupunkiluonnon ydinalueet ja ekologiset yhteydet” ja ”metsäverkosto”.

Luonnonhoidon linjausten vastainen

Palauttaessaan Keskuspuiston luonnon-. ja maisemanhoidon yleissuunnitelman uuteen valmisteluun 2018 kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että lähtökohtana tulee olla luonnon monimuotoisuuden lisääminen, ja että hoitotoimenpiteet, kuten esimerkiksi tarvittava ulkoilureittien varrella tapahtuva käsittely tulee erikseen perustella. Tältäkin osin nyt valmisteltu puiden kaataminen on vastoin kaupungin päätöksiä. Se ei vastaa myöskään Helsingin luonnonhoidon linjauksia, joissa korostetaan luonnon ja sen monimuotoisuuden suojelemista.

Ehdotus lautakunnalle

Kuninkaantammentien puiden kaataminen olisi maankäyttö- ja rakennuslain, muinaismuistolain ja luonnonsuojelulain vastaista.

Esitämme, että kaupunkiympäristölautakunta tarkistaa Keskuspuiston opastuksen yleissuunnitelmaa Kuninkaantammentietä koskevalta osin ja päättää, että tien varrella ei tehdä sellaisia ulkoilureittejä tai niiden muutoksia, jotka edellyttävät puiden kaatamista tai muita suojeltuihin tielinjauksiin ja alueisiin vaikuttavia muutoksia.

Hiihtolatuja voidaan vetää tien pohjoispuolella oleville niityille ja nykyisille reiteille. Pitkäkosken rinnelehtojen ja Haltialanmetsän luonnonsuojelualueiden välisellä lyhyellä noin 200 metrin osuudella on luovuttava suunnitelmista toteuttaa leveä latuväylä ja talvikunnossapidettävä pyöräreitti. Todettakoon, että suurimman osan vuodesta tälläkin osuudella voi pyöräillä ja kävellä. Ulkoilutienä se on myös leveämpi kuin monet osuudet muilla reiteillä, joilla on sekä perinteisen hiihdon latu että kävelyreitti.

Keskuspuistoryhmä on valmis järjestämään lautakunnalle tutustumiskävelyn nyt kyseessä olevalla Kuninkaantammentien alueella yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Palaamme asiaan lähiaikoina.

Helsingissä 30.8.2021

Keskuspuistoryhmän aktiivit

Yrjö Hakanen

Veli-Pekka Kantanen

Manki Perukangas

Susanna Pitkänen

(Kaupunkiluonto yhdistyksenä ei ehtinyt allekirjoittamaan tätä; minä ja Susanna allekirjoitamme tämän yksityishenkilöinä)

Uudenmaan ELY-keskus: Patterinmäen puita ei saa hakata

Helsingin hallinto-oikeus palautti 18.2.2020 Pajamäki-seura ry:n ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n toukokuussa 2019 jättämät toimenpidekieltohakemukset Uudenmaan ELY-keskuksen uudelleenkäsiteltäviksi. Perusteena oli, että ei voida olla varmoja siitä, etteikö Raide-Jokerin rakentamiseen liittyvät hakkuut hävittäisi tai heikentäisi alueella elävien liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

Uudenmaan ELY-keskus on tänään 27.5.2020 päättänyt hyväksyä Pajamäki-seura ry:n ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n vaatimukset ja kieltää Raide-Jokeria aloittamasta valmistelevia rakennustöitä Patterimäen (Pajamäen Patterimäenpuiston) alueella.

Taustaa tiivistettynä:

14.5.2019 Pajamäki-seura jätti Uudenmaan ELY-keskukselle toimenpidekieltohakemuksen koskien Raide-Jokerin valmistelevia töitä (=hakkuita)
4.6.2019 myös Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy) jätti toimenpidekieltohakemuksen Uudenmaan ELY-keskukselle.

12.7.2019 Uudenmaan ELY-keskus hylkäsi toimenpidekieltohakemuksemme

15.7.2019 Pajamäki-seura valitti Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.

19.7.2019 Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi välipäätöksellään valituksemme.

21.7.2019 Helsingin luonnonsuojeluyhdistys haki korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa Helsingin hallinto-oikeuden välipäätökseen.

22.7.2019 Korkein hallinto-oikeus teki asiasta välipäätöksen ja määräsi alueelle toimenpidekiellon

18.2.2020 Helsingin hallinto-oikeus palautti asian Uudenmaan ELY-keskuksen uudelleenkäsiteltäväksi

27.5.2020 Uudenmaan ELY-keskus päätti hyväksyä Pajamäki-seuran ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen toimenpidekieltohakemukset ja päätti, että hakkuita ei saa aloittaa Patterimäkeä ympäröivässä metsässä.

Raide-Jokerin linjauksella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaksi liito-oravan ydinaluetta ja lukuisia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain ja EU:n luontodirektiivin nojalla kielletty, ja edellyttää ELY-keskukselta haettavaa poikkeamislupaa. Poikkeamisluvan ehdot ovat tiukat.

Terveisin
Pajamäki-seuran hallitus

TOIMENPIDEKIELTOHAKEMUS UUDENMAAN ELY -KESKUKSELLE

Uudenmaan ELY-keskukselle

TOIMENPIDEKIELTOHAKEMUS UUDENMAAN ELY -KESKUKSELLE

Luonnonsuojelulain 57 §:n mukainen vireillepano luonnonsuojelulain rikkomisen estämiseksi 

Pirkkolan monitoimihallin ja siihen liittyvien parkkipaikkojen rakennustyöt uhkaavat
Helsingin keskuspuistossa sijaitsevan metsäalueen luonnonsuojelulain mukaisia luontoarvoja
(erittäin uhanalaisen lahokaviosammalen lukuisat esiintymät, liito-oravan mahdollinen
lisääntymis- ja levähdyspaikka, lintujen pesintä).

PROSESSIOSOITE

Pro Luonto ry

Vaatimukset

Haemme toimenpidekieltoa Helsingin Pirkkolan metsäalueella alkaviin Pirkkolan monitoimihallin
ja pysäköintialueen rakennustoimenpiteisiin.

Rakennustyömaan töihin sisältyy muun muassa puiden kaatamista alueelle sijoitetun monitoimihallin
rakentamisen vuoksi.

Alueilla, joista puita on aiottu poistaa, sijaitsee luonnonsuojelulain 49§ 1 momentilla suojeltu l
iito-oravan alue.

Selvitysten ja vaikutusarviointien riittämättömyys ja keskeisten lajistoarvojen 
sekä luontoselvitysten puuttuminen.

Rakennusluvassa ehtona ollutta tuoretta liito-oravakartoitusta ei ole teetetty.

Rakentamisalueelta on löydetty neljä erillistä lahokaviosammalen alkeisrihma+itujyvä-kasvustoa.
Lisäksi sammalta löytyy hallin pohjoispuolisen parkkipaikan länsilaidalta, sekä muualtakin
metsän vanhasta osasta. 

Rakennustyöt ajoittuvat lintujen pesimäajalle ja tulevat haittaamaan lintujen pesintää.

Liito-orava

Rakennuskohteeseen on suunniteltu laajasti puiden poistoa.
Liito-oravaselvitys on tehtävä juuri ennen rakennustöiden aloittamista. Rakennusluvan myöntöpäätöksessä
Facta asiakirjassa Tunnus 28-0612-19-A LP-091-2018-09424 edellytetään “Liikuntapuiston läheisyydessä
on liito-oravan ydinalueeksi merkittyjä metsäalueita, mutta rakennuspaikan puusto ei viimeisemmän tehdyn
kartoituksen perusteella (2016) kuulu tähän. Rakennusluvan ehtona on, että ennen kun rakentamiseen
ryhdytään, on kolmannen osapuolen päivitetyllä kartoituksella osoitettava missä määrin hallin edessä
oleva metsikkö on liito-oravien käyttämä” sekä: “Ennen rakentamiseen ryhtymistä on toimitettava
kolmannen osapuolen laadittu ja päivitetty selvitys, josta ilmenee missä määrin rakennuspaikka tällä
hetkellä on liito-oravien käyttämä. Sen perusteella arvioidaan hallin edessä olevan puistikon
säilymisen laajuudesta.”

Koska kartoitus voidaan tehdä luotettavasti papanajätöshavainnoista, on se tehtävä sellaisissa
olosuhteissa joissa se voidaan luotettavasti tehdä. Oikea ajankohta riittävälle, luotettavalle
liito-oravaselvitykselle on keväällä 2021.

Suunnitellut puiden poistot heikentävät liito-oravan lisääntymis-ja levähdyspaikkaa ja siten niille on
haettava lain mukaan poikkeuslupaa. Laki velvoittaa lisäksi säilyttämään liito-oravan kulkumahdollisuudet
elinpiirillä ja suunnitelluissa hakkuissa yhteydet  tulevat osittain  katkeamaan. Vaikka liito-orava pystyy
ylittämään aukeita paikkoja, elinpiirillä lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sekä maisematasolla
sopivien elinympäristöjen välillä täytyy olla puustoisia kulkureittejä, ns. ekologisia käytäviä.
Tämä tarkoittaa käytännössä valtapuustoltaan yli 10 metrin korkuisia, mielellään sekapuustoisia
ja erirakenteisia metsäkaistaleita. 

Kaupungin teettämässä vuoden 2018 liito-oravakartoituksessa löydettiin Pirkkolasta kaksi liito-oravan
ydinaluetta. Toinen Pirkkolan lounais- ja toinen koilliskulmassa. Dispersaalin kaventuminen näiden
ydinalueiden välillä ja sen monimuotoisuuden merkittävä, metsän kapenemisesta johtuva heikkeneminen
katkaisisi mahdollisesti Pohjoisen Keskuspuiston liito-oravakannan ainoan dispersaalin. Näiden,
2018 kartoituksessa löydettyjen ydinalueiden jälkeen liito-orava on hyvin voinut levittäytyä Pirkkolassa
laajemmalle alueelle; tätä ei kuitenkaan olla selvitetty tyydyttävästi. 

Suunniteltu halli kaventaa jo nyt vain 340 metriä kapeaa Keskuspuistoa noin 100 metrillä vain 240 metriin.
Useat tutkijat, mm. Söderman & Saarela 2011, Väre & Rekola (Östersundomin kaavasuunnitelmasta)
ehdottavat, että metsäisen ekologisen yhteyden leveyden tulisi olla vähintäänkin 300 metriä.
Pääkaupunkiseudulla tehdyn kaupunkimetsätutkimuksen mukaan kasvilajistolle haitallinen
reunavaikutus ulottuu jopa 100 metrin päähän, ja jos Keskuspuisto kapenisi 240 metriin,
tällöin keskelle jäisi vain noin 40 metrin levyinen ekologinen ydinalue, jonka laatu väistämättä heikkenisi,
ja sekin olisi paikoitellen ulkoilureittien pirstoma. Tällöin metsäinen yhteys käytännössä katkeaa
ekologisessa mielessä. (Hamberg 2009, Lehvävirta 2017). Tämä merkitsisi mm. monimuotoisuuden
heikkenemistä, ja tästä kärsisivät eniten monimuotoisuuden indikaattorilajit, kuten liito-orava ja
lahokaviosammal (jota myös esiintyy Pirkkolan kaava-alueella, mihin seuraavaksi viitataan). 

Lahokaviosammal

Lahokaviosammal (Buxbaumia viridis) on maassamme äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) vuonna 2010
luokiteltu lehtisammallaji. Se on myös EU:n luontodirektiivin liitteen II mukaan suojeltava laji sekä
luonnonsuojeluasetuksen mukaan erityisesti suojeltava laji. 

Lahokaviosammal on muun muassa luonnonsuojelulain 46 §:n määrittelemä uhanalainen laji, 

luonnonsuojeluasetuksen liitteen 3 a mukaisesti koko maassa rauhoitettu laji sekä luonnonsuojelulain
47 §:n ja luonnonsuojeluasetuksen liitteen 4 mukainen erityisesti suojeltava laji.

Luontodirektiivin liitteessä II lueteltujen lajien merkittävien esiintymispaikkojen hävittäminen tai
heikentäminen on mielestämme kielletty luonnonsuojelulain 47 § 5 momentin mukaan, koska ilman
poikkeuslupaa tehtynä se johtaisi laissa tarkoitettuun luontovahinkoon, varsinkin koska lajin suojelutaso
on maassamme epäsuotuisa. Lajin esiintymispaikan hävittäminen ja siihen liittyvä kantojen tai
maapuiden siirto edellyttää mielestämme ELY-keskuksen poikkeuslupaa.

Luonnonympäristön vaaliminen ja niihin liittyvien erityisten arvojen hävittämisestä pidättäytyminen

Asemakaavan sisältövaatimuksissa edellytetään sitä, että ”rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä
tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää”. 

Pirkkolan monitoimihallin tapauksessa asemakaava-alueen maankäyttö aiheuttaa erityisille luontoarvoille
sekä merkittäviä välittömiä että välillisiä haittoja. Asemakaava-alueelle erityiset arvot (mukaan lukien
liito-oravan mahdollisesti asuttama metsäalue) käytännössä häviävät päälle ohjattavan uuden
monitoimihallin vuoksi

Korkein hallinto-oikeus päätöksessään 2018: 151 kiinnitti huomiota siihen, että Helsingin yleiskaava
sisälsi maakunnallisesti merkittävää virkistysaluetta ja viheryhteyttä, Helsingin Keskuspuistoa
huonontavia merkintöjä uhatessaan kaventaa sitä rakentamisalueilla, tämä merkitsee virkistykseen
käytettävien alueiden pienenemistä, varsinkin kapenemista, mistä syystä Helsingin yleiskaava hylättiin
Keskuspuistoa kaventavin osin nimenomaisesti Pirkkolasta ekologisia verkostoja heikentävänä.
Virkistysalueeksi vahvistetulla alueella on voimassa MRL 33 § 1 eli rakentamisrajoitus. 

Liito-orava on luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteessä IV (a) mainittu eläinlaji. Luonnonsuojelulain
49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien
yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Kielloista
on mahdollista poiketa vain luontodirektiivin 16 artiklan mukaisilla perusteilla. ELY-keskus voi
LSL 49.§ 3 momentin nojalla päättää näistä yksittäistapauksina myönnettävistä̈ poikkeusluvista.

Lisäksi edellytetään, että̈ poikkeus myönnetään johonkin artiklan 16(1) mukaisista

tarkoituksista (a-e):

a) luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelemiseksi ja luontotyypin säilyttämiseksi;

b) viljelmiin, karjankasvatukseen, metsiin, kalatalouteen sekä vesistöihin tai muuhun omaisuuteen
kohdistuvien erityisen merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi;

c) kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevista tai muista erittäin tärkeän yleisen edun kannalta
pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt tai jos poikkeamisesta on
ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle;

d) näiden lajien tutkimus- ja koulutus-, uudelleensijoittamis- ja uudelleenistuttamistarkoituksessa
ja näiden tarkoitusten kannalta tarvittavien lisääntymistoimenpiteiden vuoksi tai

e) tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tihettyjen lajien yksilöiden ottamisen ja

hallussapidon sallimiseksi kansallisten toimivaltaisten viranomaisten määrittelemissä rajoissa.

Kaavoissa poikkeamismahdollisuuden käyttäminen on tullut vain harvoin kysymykseen. Kaavoissa
voidaan useimmiten katsoa olevan olemassa useampia vaihtoehtoja. Jos kaavaratkaisu koskee hankkeita,
joita tarkoitetaan c) kohdassa ja jotka maaston tai muiden ominaisuuksiensa vuoksi ovat paikkaansa
sidottuja eikä niille ole kaavallisesti vaihtoehtoa, poikkeamismenettely voi tulla kyseeseen.”

Euroopan komissio on antanut ohjeen, joka koskee luontodirektiivin soveltamista tiukan suojelun
kohteena oleviin eläinlajeihin.(Guidance Document on the Strict Protection of Animal Species
of Community Interest under the "Habitats Directive" 92/43/EEC, lopullinen versio, helmikuu 2007)

Ohjeen mukaan direktiivin 16 artiklan 1 kohdan mukaisia poikkeamisen edellytyksiä on tulkittava
tiukasti ja suppeasti. Kaikkien luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten tulee
täyttyä, jotta poikkeus voidaan myöntää.

Komission ohjeen mukaisesti poikkeamisedellytysten arvioinnissa voidaan lähteä liikkeelle sen
arvioimisesta, onko poikkeamiselle olemassa direktiivin 16 artiklan 1 kohdan a–e alakohdissa mainittu
syy. Artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan poikkeaminen voidaan myöntää erittäin tärkeän yleisen
edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt.

On huomioitava, että kyseinen poikkeamisedellytys on muotoiltu poikkeuksellisen tiukaksi. Kun
lisäksi otetaan huomioon, että poikkeamisedellytyksiä on komission ohjeen mukaan tulkittava tiukasti
ja suppeasti. Näin ollen yleisen edun käsilläoloa ja etenkin sen pakottavuutta arvioitaessa
poikkeamisedellytyksen täyttymiskynnys asettuu hyvin korkealle

EU-komission ympäristöasioiden pääosaston mukaan lisääntymis- tai levähdyspaikkojen
heikentämis- ja hävittämiskiellon tarkoituksena on suojella lisääntymis- ja levähdyspaikkojen
”ekologista toiminnallisuutta” (engl. ecological functionality). Kiellon tarkoitus on varmistaa, että
lisääntymis- ja levähdyspaikat eivät tuhoudu tai vaurioidu ihmistoiminnan seurauksena, vaan
voivat tarjota edelleen ”kaiken mitä kyseessä oleva eläinlaji tarvitsee voidakseen levätä ja lisääntyä
onnistuneesti” (Environment Directorate-General 2007)

Liito-oravan pesäpaikkoina toimivia kolopuita ja risupesiä on elinpiirillä useita, ja niitä käytetään
lisääntymiseen ja päivän aikaiseen levähtämiseen. Liito-orava voi vaihtaa pesäpaikkaa useasti vuoden
aikana. Lisääntymis- ja levähdyspaikan määritelmään kuuluu itse pesäpaikan lisäksi sen välittömässä
läheisyydessä olevat, suojaa ja ravintoa tarjoavat puut. Useissa tutkimuksissa on todettu, että alle 150
metrin etäisyydellä liito-oravan lisääntymis-ja levähdyspaikasta suoritetut metsänhoitotoimenpiteet
vaikuttavat siihen heikentävästi. 

Helsingissä 25.5. 2020

Luontoarvojen vähättelyä ja piilottelua Pajamäessä

Valtakunnan päälehti on viime aikoina otsikoinut Pajamäen asukasyhdistyksen ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen hidastavan Raide-Jokerin tunnelitöitä Pajamäessä. On syytä tarkentaa, mistä hankkeessa ja sen kriittisissä kohdissa oikein on kysymys.

Raide-Jokerin vastustamisesta ei ole kysymys, sillä hankkeen hyödythän ovat selkeät. Jos Jokerin reitti kulkisi Takkatietä pitkin, koko kiistalta oltaisiin vältytty. Haluamme vain, että luonnonsuojelulakia kunnioitettaisiin, eikä luontoarvojen kartoittaminen, esittäminen ja todistelutaakka jäisi asukkaiden kontolle, ja moneen kertaan varmennetuille ja dokumentoiduille luontoselvityksille pannaan palttua tai ne unohdetaan sadanviidenkymmenen sekuntin matka-aikasäästön tähden.

Näin on käymässä Pajamäessä, jossa minä ja moni muu on tehnyt viime kevään ja tämän kesän aikana havaintoja, joiden mukaan liito-oravan reviiri on laajentunut Pajamäessä Jokeri-tunnelin molempien suuaukkojen ympäristössä. Nämä uudet papana- ja pesähavainnot eivät ole kelvanneet kultalautasellakaan tuotuina sen kummemmin Ely-keskukselle kuin Helsingin hallinto-oikeudellekin, jotka kenties tarkoituksellisesti jättävät nämä havainnot huomiotta. Mutta eivät alueen luontoarvot liito-oravaan tyhjene; Patterinmäellä on arvokas kallioketo ja Jokerin läntinen suuaukko tulisi tärvelemään vaahteralehdon, joka täyttää luonnonsuojelulain kriteerit, onhan siellä viitisenkymmentä runkopaksuista vaahteraa rajatulla alueella. Ely-keskukselta on käsittämätöntä saivarrella, ettei vaahteralehto olisi luonnollisesti syntynyt, eihän sitä ole istutettukaan.

Taannoinen päätös lakkauttaa alueelliset ympäristökeskukset on ollut onneton, ja Ely-keskukset ovat kuin pukkeja kaalimaata vartioimassa. Valtiovallassa on muuallakin osattu erottaa lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta, mutta vaikuttaa vahvasti siltä, että Ely-keskuksessa edetään L-kirjain eli liikenne edellä, ja liikenteellisiä tarpeita odotellen rauhoituspäätöksien kanssa sopii kitsastella.

Epäilemme myös suuresti Raide-Jokerin allianssin luontoasiantuntijoiden luontoasiantuntemusta, jos he eivät korviaan lotkauta niin Helsyn, Pajamäki-seuran kuin useiden yksittäisten luontoarvioijien selvityksille. Allianssin ylimielisyys on myös pöyristyttävää, sillä he olisivat olleet valmiita aloittamaan puunkaadot vaikka valitus hallinto-oikeuteen oli vetämässä. Muistinkin kanssa on niin ja näin, jos he Hesarin jutussa väittivät ettei tarkoitus ollut koskaan kaataa puuta lintujen pesimäaikaan, vaikka hyvin on tiedossa, että puunkaadon oli määrä alkaa jo toukokuussa.

Nämäkin puut merkattiin kaadettaviksi jo toukokuussa sinivärillä. Alunperin puunkaatojen piti alkaa jo toukokuussa. On aivan turha heittäytyä muistamattomaksi.

Raide-Jokerin prosessi ei ole kunniaksi sen paremmin Helsingin kaupungille, Ely-keskukselle kuin Raide-Jokeri -allianssillekaan. Tällaisena se on Maankäyttö- ja rakennuslain hengen ja luonnonsuojelulain kirjaimen vastainen.

Kirjoitus on lähetetty Hesarin mielipidesivulle.

Michael Perukangas, tuleva luonto- ja ympäristöneuvoja, kaupunkimetsäaktiivi