Haagassa,
Vihdintien tuntumassa sijaitsee useitakin liito-oravan ydinalueiksi Helsingin
tuoreessa, viime syystalvella (2018) ilmestyneessä liito-oravakartoituksessa
tunnistettuja alueita. Tämän lisäksi havaintoja on niin kolopuista kuin
pipanoistakin niin varsinaisen Riistavuoren alueella kuin keskemmällä
asutustakin, nk. Haagan keskuspuistoksi kutsutulla alueella, joka kulkee Haagan
poikki kaakko-luoteissuunnassa, miltei yhdistäen Mätäjokilaakson ja
Keskuspuiston viherkäytävät.
Tein yhden
esiselvityskäynnin lähinnä Lassilaa olevalla liito-oravan
ydinalueella ja sen ympäristössä (lito-oravakartoituksen alue nro 7) 17.4.2019.
Palasin alueelle koko päiväksi 29.4.2019. Tällöin omistin tarkimman katsauksen em.
kartoituksessa potentiaalisimmaksi osoitetulle ydinalueelle 7; lisäksi kävin
alueet 63 ja 64 varsin tarkasti lävitse. Lisäksi tein vielä yhden maastokäynnin
varsinaiselle Riistavuoren alueelle, joka sijaitsee etelämpänä ja jossa
liito-oravakartoitus löysi vain pari pipanapuuta. Tämän alueen tarkempi selvittäminen
varsin kiireellisellä aikataululla on tärkeää erityisesti siksi, että Helsingin
kaupunkibulevardisuunnitelmien toteutus alkanee täältä. Kävelin ja pyöräilin
läpi kaksi kertaa myös niin sanotun Haagan keskuspuiston, jossa
liito-oravakartoitus on löytänyt kaksi ydinaluetta; kyseisen kartoituksen
ydinalueet 61 ja 62.
Ydinalueella 61 ja
sen liepeillä on joitakin suuria kuusia, samoin ydinalueen 62 pohjoispuolella,
Ohjaajantien kerrostalojen eteläpuolella. Nämä voisivat olla potentiaalisia
liito-oravakuusia, mutta pipanoita en tältä alueelta löytänyt. Muuten
“Keskuspuiston” alue on varsin avaran puistomaista, ei niinkään metsäistä, ja
vaikka esimerkiksi haapoja alueella harvakseltaan kasvaakin, se ei vaikuttaisi
kuuluvan liito-oravan ydinalueisiin, vaikka se sinänsä sille soveltuisikin
ainakin läpikulkuun ja vierailukäynteihin.
Toisella
maastokäynnilläni 3.5.2019 osoittautui, että alueella 7 oli useita runsaasti
pipanoituja puita sekä jokunen kolopuu; lisäksi löysin kaksi runsaasti
pipanoitua puuta alueelta 64. Lisäksi Aino Acktén puiston pohjoisosan halki
kulkevan ulkoilupolun varsi, ydinalueen 62 ja Ohjaajantien kerrostalojen väliin
jäävä alue näyttää korkean liito-oravapotentiaalin alueelta; siellä on paksujen
kuusten keskittymä ja niiden läheisyydessä joitakin koivuja ja leppiä.
Ydinalueen 7
suurin potentiaali seurailee melko tarkoin junaradan alittavaa ulkoilutietä
myötäillen; ulkoilutien länsipuolella vanhalla linnoitusalueella,
teollisuusalueen eteläpuolella ja toisaalta ulkoilutien länteen, Vihdintielle
kääntyvän mutkan jälkeen heti ulkoilutien pohjoispuolella. Siellä on vanhoja,
todella jyhkeitä pipanakuusia ja vanhoja haapoja. Ulkoilupolun eteläpuoli ei
näytä lainkaan niin potentiaaliselta; siellä valtapuu on mänty.
Pipanoita
suuren kuusen juurella, vain muutama kymmenen metriä edellisestä lepästä
pohjoiseen koordinaateilla N6678629 E382769.
Alueen 63
kuuluminen liito-oravan ydinalueisiin ei tullut maastokäynnin perusteella
todennetuksi. Sen sijaan pienehkö suurten kuusien hallitsema notkelma eli alue
64 radan itäpuolella sisälsi kaksi runsaasti pipanoitua kuusta. Maastokäyntieni
perusteella liito-oravaselvityksessä ydinalueiksi merkatut 7 ja 64 ovat olleet
myös tänä keväänä liito-oravan käytössä; alue nro 7 on Pohjois-Haagan runsain liito-oravapuiden
esiintymä. Liito-oravaselvityksen ydinalueiden ulkopuolella sijaitsevia
liito-oravien käyttämiä puita en havainnut.
Kuusikko junaradan itäpuolella, vähän Pohjois-Haagan aseman eteläpuolella.
Varsinainen
Riistavuorenpuisto ei vaikuttaisi kaikkein liito-oravapotentiaalisimmalta
alueelta; se on mäntyinen kangasmetsä, jossa lisäksi on koivuja ja leppiä.
Kuusiakin on, mutta ei erityisen järeitä. Maastokäyntini 3.5. lienee
liito-oravanjätösten havaitsemisen kannalta jo myöhään, siinä ja siinä rajalla.
Tyypillinen
maisema Riistavuorenpuistosta.
Riistavuoren ja
Haagan Keskuspuiston alueen pirstoo junarata monin paikoin. Huopalahden
juna-asemalta länteenpäin junaradanvarren puuton alue on niin leveä että se
muodostaa kulkuesteen liito-oraville, joten Pohjois-Haagan liito-orava-alueista
liito-orava ei pääse Riistavuorenpuistoon paitsi aivan Vihdintien varren
tuntumassa, jossa puuttoman radanvarsivyöhykkeen leveys on kapeimmillaan vain
noin 50 metriä Google Earthin ilmakuvan perusteella. Sen sijaan radan jatko
Pohjois-Haagan suuntaan ei muodosta kuin kapeimmillaan noin 25 metrin puuttoman
alueen, joka on kyllä liito-oravan
ylitettävissä. Toinen aluetta pirstova tekijä on voimalinja, joka ei muodostane
ylitsepääsemätöntä estettä liito-oraville.
Nyt tekemäni
maastokäynti ei valitettavasti antanut Riistavuoren kuulumisesta liito-oravien
ydinalueisiin sen enempää viitettä kuin muutaman kuukauden takainen
liito-oravakartoituskaan, joka löysi Eliel Saarisen tien varresta liito-oravan
jätöksiä ja oleskelukolon (eikä Eliel Saarisentien tienvarsipuisto Riistavuoren
palvelukodin vieressä, Isonnevankujan varrella taas ole varsinaista
Riistavuoren ydinaluetta). Toki Riistavuorenpuistolla on liito-oravalle ainakin
siinä mielessä merkitystä, että se muodostaa vähintäänkin kulkuyhteyden Haagan
potentiaalisimpiin liito-oravamaastoihin Pitäjänmäen liikenneympyrän kautta
Talin ja Munkkivuoren ydinalueiden suuntaan. Vahvistetuille Eliel Saarisentien
liitureille on vaikea nähdä muuta dispersaalia kuin Riistavuorenpuiston
eteläosan läpi, ja sinne mainitun Pitäjänmäen liikenneympyrän kautta. Etäisyys
Talin ja Munkkivuoren ydinalueilta on pienimmillään vain 35 metrin luokkaa
Pitäjänmäen liikenneympyrän kautta Riistavuorenpuistoon ja liito-oravalle se ei
ole tekemätön paikka.
VIITTEET:
Helsingin
liito-oravakartoitus 2018. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2018:27. Esa Lammi ja
Pekka Routasuo. Ladattavissa https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-27-18.pdf
Helsingin
luonnonsuojeluyhdistys Helsy ry:n kommentti (Helsingin kaupungille,
kaupunkiympäristön toimiala/Suvi Tyynilä) Vihdintien ja Huopalahdentien
bulevardikaupungin luonnoksestä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Suomen
luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Luontotyyppien punainen kirja, osa 2: luontotyyppien
kuvaukset. Suomen ympäristö 5/2018, Tytti Kontula ja Anne Raunio (toim.)
Vantaan kaupunki.
Myyrmäen-Kivistön-Ylästön alueen liito-oravaselvitys 2016. Ramboll.
Ladattavissa https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/128281_Myyrmaen_Kiviston_Ylaston_liito-oravaselvitys_2016_liitteineen_Optimized.pdf
