Rakkauden metsä - etukäteiskompensaatiota, osallistamista vai hölmöläisen matonkudontaa?

Vuosaareen istutettiin helsinkiläisen valtuutetun Leo Straniuksen - joka tiedetään vilpittömäksi luonnonsuojelijaksi - aloitteesta ensimmäinen ns. Rakkauden metsä urheilukentän läheisyyteen. Kaupungin oman tiedotteen mukaan paikalle istutettiin 280 noin 1,5 metriä korkeita "kyseiseen paikkaan ja maaperään sopivaa puuta", joissa ymmärtääkseni on paljon jalopuita. Mikä voisi mennä vikaan? Vai onko tässä sittenkin jokin koira haudattuna?

Vuosaareen suunnitellaan mittavaa täydennysrakentamista usealle alueelle; Meri-Rastilan rantametsään, Mustavuoren reunaan, Pohjavedenpuistoon, Ramsinrantaan ja niin edelleen. Kaikki ovat tätä nykyä - metsää, puistometsää tai rantametsää. 

Leo Straniuksen idea Rakkauden metsistä oli varmaankin ihan vilpitön, ja tuntuu jotenkin inhottavalta suhtautua siihen kyynisesti.  Jokin tässä yhtälössä ei kuitenkaan tunnu täsmäävän. Ennen kuin Kaupunkiluonto ry:nkin kantaa siitä, minne sitten voi rakentaa, tullaan kysymään, niin miten olisi ollut suunnitella rakentamista Vuosaaren metsättömille alueille. Sellaisiakin on, esimerkiksi juuri urheilukentän ympäristö, johon nyt istutettiin tämä Rakkauden metsä. Onko siis kyse etukäteisestä kompensaatiosta, jossa metsän kaataminen muualla on tarkoitus kompensoida istuttamalla sitä muualle? Vai onko tarkoitus kantaa metsää säkillä, vaikka sitä olisi jo valmiina? 

Vuosaaren erityinen vahvuus on juuri luonto; edellämainittujen lisäksi muun muassa Kallvikinniemi ja Uutela. Vuosaaren luonnosta tullaan nauttimaan alueen ulkopuoleltakin; siellä on mm. Helsingin kaupungin nuorisotyöhön käyttämä Seikkailutalo sekä Uutelan kämppä, jota helsinkiläiset toimijat saavat varata maksutta. Stadin ammattiopiston luonto- ja ympäristöala opiskelee luontotyyppejä ja seikkailupedagogiikkaa Vuosaaressa. Luonnon säilyttämisen luulisi olevan helpompaa kuin luonnon luominen.

Netissä kiertää tällä hetkellä adressi Pelastetaan Vuosaari! Sen pääsee allekirjoittamaan klikkaamalla tämän bloggauksen otsikkoa. 

 

Kaupunkiluonnon puolustajat järjestäytyivät Pirkkolassa - uuden yhdistyksen nimeksi Kaupunkiluonto ry - Stadsnatur rf

Suomen luonnon päivänä Helsingin Keskuspuistossa pidettiin kaupunkimetsäliikkeen perustamiskokous, jossa oli läsnä 14 henkeä. Kokouksessa perustettiin keskustelun jälkeen yhdistys, joka saa nimekseen Kaupunkiluonto ry - Stadsnatur rf. Tämä siksi, että yhdistyksen on mahdollista puolustaa muutakin kaupunkiluontoa kuin metsiä.

Yhdistys tulee saamaan sisäiseksi keskustelu- ja tiedotuskanavaksi googlegroup-ryhmän. Sen lisäksi se tulee tiedottamaan ja ottamaan kantaa Kaupunkimetsäliikkeen Facebook-ryhmän kautta sekä mahdollisesti muuallakin sosiaalisissa medioissa mahdollisuuksien mukaan Instagramin, Twitterin ja blogien kautta.

Yhdistys valitsi ensimmäiseksi puheenjohtajakseen VTM, luonto- ja ympäristöneuvoja Michael Perukankaan. Hallituksen muodostavat hänen lisäkseen

Susanna Laura Pitkänen

,

Tuomo Pilvijärvi

, Ulla Montin ja Toni Amnell.

Tässä "käräjäkalliolla" Pirkkolaan suunnitellun uuden urheiluhallin kohdalla perustamiskokous pidettiin

Suomen luonnon päivä Pirkkolassa lauantaina 29. elokuuta

Tule viettämään Suomen luonnon päivää Pirkkolan metsässä ja Keskuspuistossa.

Klo 11 Luontoaskartelupaja uimahallin viereisessä kalliometsässä. Lehmikarjaa ja muita puuotuksia. Järj. Kiertävä luontokoulu Naakka, Milla Tuormaa.

Klo 13 Tanssiesitys: Balettitanssija, koreografi Minna Tervamäki & co ”hallikalliolla”.

Klo 13.15 Kävelykierros: tutustuminen suunnitellun monitoimihallin tontin luonto- ja virkistysarvoihin sekä vaihtoehtoisiin rakennuspaikkoihin Pirkkolassa.

Klo 14 - 15.30 Keskustelutilaisuus Pirkkolan metsän ja Keskuspuiston merkityksestä kahvilan edessä tai uimahallin isossa kokoushuoneessa. Mukaan kutsuttu edustajat kaupungin lautakunnista. Tietoiskut: Hallin paikan siirtäminen poikkeamispäätöksellä (OTT, prof Olavi Syrjänen). Luontokartoitukset ja ympäristövaikutusten arviointi. Ulkoliikkujan Keskuspuisto. Järj. Keskuspuistoryhmä.

Klo 16.30 - 18 Sieniretki ja sieniopastusta, keruutuoteneuvoja Michael Perukangas, lähtö uimahallin pääovelta.

Klo 18 Pelastetaan Pirkkolan Metsät -kampanjan tapaaminen hallikalliolla.
Järj. Keskuspuistoryhmä.

Klo 19 Kaupunkimetsäliikkeen tapaaminen.

Klo 20 alkaen ”Nuku yö ulkona” tapahtuma, tule teltalla tai riippumatolla yöpymään Plotin ja uimahallin luo nurmikolle tai lähimetsään. Roskaton ja päihteetön tapahtuma, ei tulen käyttöä. Ilta alkaa rentouttavalla äänimaljamediaatiolla. Aamu-uinti klo 9 uimahallissa.

Tervetuloa mukaan auttamaan järjestelyissä keskuspuistoryhma@gmail.com

Päivittyvä tieto facebook-tapahtumassa https://bit.ly/3jcfJJw

www.facebook.com/keskuspuistonpuolesta/ 

Kaupunkimetsäliike puolustaa myös metsien virkistysarvoja

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsyn bloggaus siitä, miksi he eivät lähteneet valittamaan Raide-Jokerin saamasta poikkeusluvasta kaataa puita, innoitti minut pohtimaan Kaupunkimetsäliikkeen erityisyyttä ja olemassaolon oikeutusta. Että tarvitaanko sitä nyt vielä yksi toimija luonnonsuojelun kentälle, ja hajottaako järjestöllinen moninaisuus voimia? Asia selviää kun sitä vertaa muihin luontojärjestöihin, joille ehdottomasti kaikki kunnia. 

Jotkut ovat kyselleet, miten Kaupunkimetsäliike eroaa Pro Luonto ry:stä, ja toiset sitä, miten Pro Luonto taas eroaa Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksestä. Jälkimmäinen kysymys ei ole minun asiani, mutta Kaupunkimetsäliike eroaa Helsystä ainakin siinä, että se ei koe asiakseen puolustaa kaupunkimetsien virkistyskäyttöä, kun se taas on Kaupunkimetsäliikkeen toiminnan ydintä: nostattaa metsien virkistyskäytön saamaa tunnustusta. Jos joku voisi olla Kaupunkimetsäliikkeen visio, niin se voisi olla se, että metsien virkistyskäyttö saisi lainsuojan samaan tapaan kuin Oslon kaupunkimetsä Oslomarka. 

Toinen ero Kaupunkimetsäliikkeen ja edellämainittujen järjestöjen välillä on se, että se mahdollistaa myös muiden kuin helsinkiläisten metsien puolustamisen. 

Kolmanneksi, Kaupunkimetsäliike puolustaessaan metsien virkistyskäyttöä on luonteva taho järjestämään tapahtumia kaupunkimetsissä, muitakin kuin sinänsä erittäin ansiokkaita luontoretkiä ja vieraslajitalkoita. Kaupunkimetsäliike voi hyvin järjestää ulkoilmatapahtumia: liikuntaa ja kulttuuria. 

Hyvin tuntemani Pajamäen Patterinmäelle suunniteltu Raide-Jokeri -hanke valaisee hyvin Kaupunkimetsäliikkeen erityisyyttä verrattuna muihin metsätoimijoihin. Raide-Jokerin vaikutukset metsän virkistysarvolle lienevät suuremmat kuin talojen; talojen vaikutukset taas alueen luonnolle ovat suuremmat. Tämä ero siksi, että RJ:n vaikutukset painottuvat metsän reuna-alueille, joita kiertävät ulkoilureitit. 

Minä haluan puolustaa myös virkistysarvoja, vaikka ne eivät nautikaan lainsuojaa. Tosin Pajamäessä liito-oravan potentiaaliset dispersaalit kulkevat alueen reunoilla, sillä Patterinmäki ei oikein sovellu liito-oraville. Liito-oravan heikentyvien elinolosuhteiden lisäksi heikentyvien virkistysolosuhteiden takia Kaupunkimetsäliike olisi lähtenyt Pro Luonto ry:n tavoin valittamaan poikkeusluvasta, toisin kuin Helsy. Kaupunkimetsäliikkeellä yksi valitusperuste Pirkkolan hallihankkeesta voisi näin ollen olla katkeava virkistysreitti ja maastopyöräilijöiden käyttämän kallion kaavoittaminen, ei "vain" ekologisen käytävän kapeneminen ja laadullinen heikentyminen. 

Helsyn bloggauksen voi lukea klikkaamalla tämän bloggauksen otsikkoa. 

Kaupunkimetsäliikkeen perustamiskokous la 29.8. klo 19 Pirkkolassa

Kaupunkimetsäliike Perustamiskokous 29.8.2020 Paikka: Pirkkola, suunnitellun urheiluhallin ”käräjäkivet”, uimahallista länteen oleva aidattu alue Aika: Lauantai 29.8.2020 kello 19.00 Asialista 1. Paikallaolijat 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Järjestäytyminen: kokoukselle valitaan puheenjohtaja, sihteeri, ääntenlaskijat ja pöytäkirjantarkastajat 4. Liikkeen tarkoitus 5. Liikkeen toimintatavat a. viestintä i. kuka ja missä, millä mandaatilla? ii. mielipidekirjoitukset, sosiaalinen media iii. miten? Mikä on viestimme ja viestimistyylimme? b. suora toiminta c. yhteys päättäjiin d. yhteistyö asukasyhdistysten, luonnonsuojelujärjestöjen ja ulkoilujärjestöjen kanssa e. jäsenmaksu? 6. Liikkeen nimi 7. Valitaan puheenjohtaja ja hallitus 8. Seuraavia toimia? a. Pirkkola? b. Riistavuori? c. Pajamäki? d. Kivistön Kartanonmetsä? e. Muuta?

Pasilan kivilinna on suojeltava

Ilmalan aseman välittömässä  läheisyydessä sijaitsee Kati Sinenmaan jo reilun 20 vuoden aikana rakentama Pasilan kivilinna. Kivilinna sijaitsee Valtion rautateiden mailla, eikä se häiritse ketään, paitsi Helsingin kaupunkia, joka on pikselimuotoisessa vuoden 2016 yleiskaavassa osoittanut siihen keskustatoimintoja kivilinnan viereen suunniteltua Pasilan ratapihan sinänsä kannatettavaa kaavoitusta varten. Pasilan ratapiha-alueen kaavoituksessa tulee kunnioittaa paitsi luontoalueiden rajoja, myös kulttuurihistoriaa. 

Kivilinna on ainutlaatuinen, luontoon hyvin maastoutunut ja siihen sopeutunut muistomerkki ihmisen ja luonnon suhteesta. Kivilinnan alue on sen verran pieni, että se ei ratkaise varsinkaan esitystavaltaan epäselvän ja moniselitteisen yleiskaavan mitoitustarpeita. Tällaisena se toimisi innoittavana, rohkaisevana esimerkkinä ihmisyksilöille, mutta myös opettavaisena esimerkkinä ihmisen ja luonnon, rakennetun ja rakentamattoman ympäristön vuoropuhelusta. Se on sekä kulttuuri- että luonnonhistoriallisesti ainutlaatuinen. Adressin allekirjoittajat toivovat, että kivilinna jäisi pysyvästi rauhoitetuksi kulttuurihistorialliseksi muistomerkiksi.