Tein Petakseen
maastokäynnit 25.4. sekä 15.5.2019. Tälle alueelle tein jo Keijo Savolan kanssa
yhden esiselvityskäynnin viikkoa aiemmin torstaina 18.4. Petaksessa tiedetään
olevan liito-oravien ydinalue, joka on todettu jo Länsi-Vantaan
liito-oravaselvityksessä 2016.
Petaksessa
tarkasteluni kohteena oli alueen itä-länsisuuntaisen päätien (Korpitien) ja
Hämeenlinnanväylän, Petaksen asuinalueen ja rakenteilla olevan Keimolanmäen
alueen välinen metsä, jossa on rajattu 1,6 hehtaarin laajuinen liito-oravan
ydinalue, joka on yhteydessä Hämeenlinnanväylän itäpuolella olevaan toiseen
Myllymäen ydinalueeseen. Kartassa tarkastelualueeni näkyy kartan oikeassa
ylälaidassa olevan viisikulmion alueella sekä kolme sen eteläpuolella olevaa
pienempää aluetta. Liito-oravan aiemmin tunnistettu ydinalue sijaitsee
viisikulmion itäisellä puoliskolla. Tehtävänantoni oli kiertää ydinalueen
ympäristöä ja selvittää, päteekö vanhempi ydinalueen rajaus vuoden -16
Länsi-Vantaan liito-oravaselvityksestä edelleenkin.
Alue on
suhteellisen vanhaa sekametsää, jossa on joitakin suolaikkuja; aivan aluetta
eteläpuolelta rajaavan tien pohjoispuolella on kartoituksessakin tunnistettu
suo. Myös Keimolanmäkeen lähimmin yhteydessä olevalla pohjoisosalla on paikoitellen
soistuneisuutta. Alueen länsirajana on kuivahko kallioinen mäntymetsä.
Vuoden 2016 liito-oravaselvityksessä Petaksen
ydinalue on merkitty vaaleanpunaisena kuusikulmiona etelä-pohjoissuunnan
harmaalla merkityn kehäradan länsipuolella. Sen ympärille on merkitty
punaisilla katkoviivoilla liito-oravan elinympäristöksi oletettu alue, ja
violetin-vaaleanpunaisella katkoviivoituksella merkitty alue on oletettu ko.
selvityksessä liito-oravalle hyvin soveltuvaksi alueeksi.
Selvitykseni ei
antanut kovinkaan vankkoja aiheita laajentaa aiemmassa tarkastelussa (2016)
määriteltyä liito-oravan ydinaluetta jo tunnetusta ydinalueesta länteen,
ydinalueen ja asuinalueen välille. Siellä metsä on sakeaa kuusikkoa, mutta
kuuset eivät ole kovinkaan paksuja ja kookkaita lehtipuita on erittäin vähän.
Aivan ydinalueen pohjoisreunan tuntumasta löysin runsaasti pipanoidun kuusen
(n. 30 pipanaa) sijainnilla N 6687550 E 380666.
Petaksen pipanakuusi on suuren
kiven vieressä, alle 100 metrin päässä Keimolanmäen projektialueen rajasta
etelään.
Ovaalinmuotoinen alue on aiemman selvityksen
Petaksen ydinalue. Tähdillä merkatut ovat omia liito-oravapuiden havaintojani.
Alueen
kaakkoisreunalla sijaitsevan kukkulan juurella oli erittäin kolottuneita
harmaaleppiä. Kyseinen kukkula on valoisaa, mäntyvaltaista kangasta, jossa
lisäksi kasvaa koivuja. Kaksi noin 10 metrin välein toisistaan sijainnutta
ilmeisesti koivua näyttivät erityisen potentiaalisilta osoitteessa N6687156
E380657:
Tehtävänannossa
määritellyn alueen eteläosa oli rämettä, ja itäosa harvapuustoista
mäntyvaltaista kalliometsää, jossa on runsaasti tuulenkaatoja. Suon
eteläpuoleinen kaistale Korpitien pohjoispuolella vaikutti liito-oravalle
erittäin soveliaalta ympäristöltä; se on tuoretta kuusivaltaista kangasmetsää
jossa on monipuolinen lehtipuusto. Lähempänä asutusta ydinalueesta kaakkoon
metsä oli kuusivaltaista, mutta kuuset olivat suhteellisen pieniä ja vanhoja
lehtipuita hyvin vähän.
Ydinalue ja sen
ympäristö ovat vanhojen kuusien hallitsemaa kosteaa, paikoin soistunutta
korpimetsää, jossa on lehtolaikkuja, vieläpä alueelta löytyi lehtokorpi.
Lehtokorven poikki suunnilleen luode-kaakko -suunnassa suunnilleen koordinaatin
6687413/380680 virtaa suopuro. Tämä alue on myös kaikkein tiheintä pipanapuiden
ydinaluetta. Kuusien lisäksi ydinalueella kasvaa koivuja, leppiä, haapoja,
mäntyjä ja ydinalueen pohjoisrajalla nuorten pihlajien keskittymä.
Käyntieni
perusteella ydinaluerajausta Petaksen alueella voidaan jonkin verran venyttää
kaakkoon suoalueen ja kaakkoisen avokallion väliin. Tosin ydinalueen
eteläkaakkoon venytetyllä jatkeella löytyi vain kolopuita, ei pipanapuita ja
kun näiden kolopuiden lähettyviltä ei löytynyt pipanoituja kuusia,
ydinaluerajauksen venyttäminen on toiveikasta. Vähintäänkin merkitsemäni alue
kuitenkin on liito-oraville erittäin sopivaa elinympäristöä kolopuineen ja
kuusineen. Aikaisempi ydinalue kuitenkin epäilemättä on liito-oraville
parhaimmin soveltuvaa maastoa tarkastelualueella.
Käsitykseni liito-oravan ydinalueesta Petaksen
tarkastelualueella.
