Monday, February 10, 2020

Liito-oravaraportti Petaksesta


Tein Petakseen maastokäynnit 25.4. sekä 15.5.2019. Tälle alueelle tein jo Keijo Savolan kanssa yhden esiselvityskäynnin viikkoa aiemmin torstaina 18.4. Petaksessa tiedetään olevan liito-oravien ydinalue, joka on todettu jo Länsi-Vantaan liito-oravaselvityksessä 2016.
Petaksessa tarkasteluni kohteena oli alueen itä-länsisuuntaisen päätien (Korpitien) ja Hämeenlinnanväylän, Petaksen asuinalueen ja rakenteilla olevan Keimolanmäen alueen välinen metsä, jossa on rajattu 1,6 hehtaarin laajuinen liito-oravan ydinalue, joka on yhteydessä Hämeenlinnanväylän itäpuolella olevaan toiseen Myllymäen ydinalueeseen. Kartassa tarkastelualueeni näkyy kartan oikeassa ylälaidassa olevan viisikulmion alueella sekä kolme sen eteläpuolella olevaa pienempää aluetta. Liito-oravan aiemmin tunnistettu ydinalue sijaitsee viisikulmion itäisellä puoliskolla. Tehtävänantoni oli kiertää ydinalueen ympäristöä ja selvittää, päteekö vanhempi ydinalueen rajaus vuoden -16 Länsi-Vantaan liito-oravaselvityksestä edelleenkin.

Alue on suhteellisen vanhaa sekametsää, jossa on joitakin suolaikkuja; aivan aluetta eteläpuolelta rajaavan tien pohjoispuolella on kartoituksessakin tunnistettu suo. Myös Keimolanmäkeen lähimmin yhteydessä olevalla pohjoisosalla on paikoitellen soistuneisuutta. Alueen länsirajana on kuivahko kallioinen mäntymetsä.



Vuoden 2016 liito-oravaselvityksessä Petaksen ydinalue on merkitty vaaleanpunaisena kuusikulmiona etelä-pohjoissuunnan harmaalla merkityn kehäradan länsipuolella. Sen ympärille on merkitty punaisilla katkoviivoilla liito-oravan elinympäristöksi oletettu alue, ja violetin-vaaleanpunaisella katkoviivoituksella merkitty alue on oletettu ko. selvityksessä liito-oravalle hyvin soveltuvaksi alueeksi.

Selvitykseni ei antanut kovinkaan vankkoja aiheita laajentaa aiemmassa tarkastelussa (2016) määriteltyä liito-oravan ydinaluetta jo tunnetusta ydinalueesta länteen, ydinalueen ja asuinalueen välille. Siellä metsä on sakeaa kuusikkoa, mutta kuuset eivät ole kovinkaan paksuja ja kookkaita lehtipuita on erittäin vähän. Aivan ydinalueen pohjoisreunan tuntumasta löysin runsaasti pipanoidun kuusen (n. 30 pipanaa) sijainnilla N 6687550 E 380666. 



Petaksen pipanakuusi on suuren kiven vieressä, alle 100 metrin päässä Keimolanmäen projektialueen rajasta etelään.



Ovaalinmuotoinen alue on aiemman selvityksen Petaksen ydinalue. Tähdillä merkatut ovat omia liito-oravapuiden havaintojani.

Alueen kaakkoisreunalla sijaitsevan kukkulan juurella oli erittäin kolottuneita harmaaleppiä. Kyseinen kukkula on valoisaa, mäntyvaltaista kangasta, jossa lisäksi kasvaa koivuja. Kaksi noin 10 metrin välein toisistaan sijainnutta ilmeisesti koivua näyttivät erityisen potentiaalisilta osoitteessa N6687156 E380657:

Tehtävänannossa määritellyn alueen eteläosa oli rämettä, ja itäosa harvapuustoista mäntyvaltaista kalliometsää, jossa on runsaasti tuulenkaatoja. Suon eteläpuoleinen kaistale Korpitien pohjoispuolella vaikutti liito-oravalle erittäin soveliaalta ympäristöltä; se on tuoretta kuusivaltaista kangasmetsää jossa on monipuolinen lehtipuusto. Lähempänä asutusta ydinalueesta kaakkoon metsä oli kuusivaltaista, mutta kuuset olivat suhteellisen pieniä ja vanhoja lehtipuita hyvin vähän.

Ydinalue ja sen ympäristö ovat vanhojen kuusien hallitsemaa kosteaa, paikoin soistunutta korpimetsää, jossa on lehtolaikkuja, vieläpä alueelta löytyi lehtokorpi. Lehtokorven poikki suunnilleen luode-kaakko -suunnassa suunnilleen koordinaatin 6687413/380680 virtaa suopuro. Tämä alue on myös kaikkein tiheintä pipanapuiden ydinaluetta. Kuusien lisäksi ydinalueella kasvaa koivuja, leppiä, haapoja, mäntyjä ja ydinalueen pohjoisrajalla nuorten pihlajien keskittymä.



Käyntieni perusteella ydinaluerajausta Petaksen alueella voidaan jonkin verran venyttää kaakkoon suoalueen ja kaakkoisen avokallion väliin. Tosin ydinalueen eteläkaakkoon venytetyllä jatkeella löytyi vain kolopuita, ei pipanapuita ja kun näiden kolopuiden lähettyviltä ei löytynyt pipanoituja kuusia, ydinaluerajauksen venyttäminen on toiveikasta. Vähintäänkin merkitsemäni alue kuitenkin on liito-oraville erittäin sopivaa elinympäristöä kolopuineen ja kuusineen. Aikaisempi ydinalue kuitenkin epäilemättä on liito-oraville parhaimmin soveltuvaa maastoa tarkastelualueella.



Käsitykseni liito-oravan ydinalueesta Petaksen tarkastelualueella.