Lempipolkuni-valokuvakilpailu

 tä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys IULY ry:n ja Itäväylä-lehden yhteisessä Lempipolkuni-valokuvakilpailussa voi äänestää omaa suosikkiaan vielä 12.7. sunnuntaihin saakka. Äänestäjien kesken arvotaan kahden lipun elokuvalippupalkinto. Äänestämään pääsee linkkiosoitteessa https://media.itavayla.fi/lempipolkuni/ .

Tässä oma panokseni kilpailuun. Polku kiertelee Porvoonkorven, Humlan hylätyn ampumaradan maastoja, tarjoten vähän tunnetun oikotien ja harha-askeleen Humlan pääreitiltä. Polkujuoksen siellä, sienestän, ulkoilutan Puppe-koiraani, valokuvaan, juurrun. Tämän polun kohdalle on suunniteltu Porvoon kymmeniä vuosia haikailema "itäinen saaristotie" oheiskaavoituksineen.

Saaristotie on Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaavan suurin kipupiste

 

Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys IULY ry, Porvoonseudun Lintuyhdistys PSLY ry ja Porvoonkorpi-ryhmä näkevät Itäisen saaristotien ja sen oheiskaavoituksen nyt käsiteltävän keskeisten alueiden osayleiskaavan suurimpana ongelmana.

Keskeisten alueiden osayleiskaavassa kiitosta ansaitsee se, että siinä on päädytty kannattamaan kokonaisuutena eniten luontoa säästäviä rakennemallivaihtoehtoja. Kuitenkin IULY, PSLY, Porvoonkorpiryhmä ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiinnittävät huomiota Porvoon keskeisimmän luonto- ja virkistysalueen eli Porvoonkorven tilanteeseen. Vaikka se onkin enimmäkseen osoitettu kyseisessä osayleiskaavassa virkistysalueeksi ja jää näin rakentamisen ulkopuolelle, niin nykyisen Kevätlaakson alueen laajentaminen itäänpäin, Humlan suuntaan jopa puoli kilometriä kaventaisi vaarallisen paljon Porvoon laajinta monimuotoisuuskeskittymää ja virkistysaluetta kohdasta, joka muutenkin on pullonkaula. Jos viherkäytävä tai ekologinen yhteys kapenee siten kuin osayleiskaavassa on esitetty, liikenteen melu kulkeutuu syvälle metsään. Lisäksi uusi asutus lisää pienenevän viheralueen käyttöpainetta.

Kiinnitämme myös huomiota siihen, että Ruduksen sorahankkeen kaatuminen Helsingin hallinto-oikeudessa vie paljolti pohjan niiltä argumenteilta, joilla saaristotien tarpeellisuutta on perusteltu. Mitään rekkarallia ei ole ollut vuosikymmeniin ja epätodennäköisesti on tulossakaan. Ja Kevätlaakson alueen itään jatkamisen tarpeellisuutta epäiltiin jo osayleiskaavassakin; se tulisi harkittavaksi aikaisintaan 2050-luvulla.

Jos saaristotien on tarkoitus tarjota esimerkiksi kevätlaaksolaisille nopeampia (auto)liikenneyhteyksiä pääkaupunkiseudulle, niin moni on muuttanut alueelle kuitenkin Humlan luontovirkisttysalueen houkuttelemina, kuten Uusimaastakin 17.2. luettiin. Osayleiskaavassakin viitattiin 3/30/300 -ohjeeseen, joka pitää ihanteenaan sitä, että kaikessa rakentamisessa pitäisi huolehtia, että kaikkien asuntojen ikkunoista näkyy vähintään 3 puuta, kaupungin latvuspeittävyyden pitäisi olla vähintään 30% ja matka laajemmalle viheralueelle ei saisi olla kuin korkeintaan 300 metriä. Tästä on olemassa myös paljon tutkimuksia; esimerkiksi luonnon terveysvaikutusten tutkimuksen uranuurtaja professori Liisa Tyrväinen sanoo, että pidempi etäisyys viheralueille vähentää oleellisesti luonnossa virkistäytymistä, mikä taas heikentää luontosuhdetta ja kehon luontoaltistusta, mikä lisää esimerkiksi autoimmuunisairauksia ja II tyypin diabetesta (asiasta ovat kirjoittaneet esimerkiksi immunologi Tari Haahtela ja UKK-instituutti).

Kaupungin suunnitelmat siirtää Porvoonkorven alkua 500 metriä nykyisestä itään, Humlan suuntaan olisivat edellämainitun osayleiskaavassakin mainitun 3/30/300 -suosituksen vastaisia. Niitä voisi pitää myös petoksena, jos kaupunki on markkinoinut Kevätlaakson uudisaluetta lähipalveluna olevalla Humlan virkistysalueella. Kaupungin suunnitelmien ongelmallisuus ei kuitenkaan rajoitu saaristotiehen, vaan myös sen oheiskaavoitukseen; saaristotielinjauksen varteen on myös suunniteltu asuintaloja, jolloin upea, monimuotoinen metsä menetettäisiin.

Jos Porvoo kuitenkin katsoo saaristotien tärkeäksi itselleen, niin se hyödyttäisi enemmän nykyasukkaita, jos sen linjausta siirrettäisiin noin 600-700 metriä länteen, esimerkiksi jatkamalla oheisen kuvan tapaan Kevätlaaksontietä siten, että Saaristotie yhtyisi Tarkkistentiehen Toukovuoren ja Tarkkisten välissä.

Tuolloin saaristotietä voisivat hyödyntää myös toukovuorelaiset, jotka nyt ovat liikennemotissa sekä Omenatarhaan ja Kevätlaaksonrinteeseen suunniteltujen uudisasuntojen asukkaat. Tämä linjaus olisi myös nopeampi, yksinkertaisempi ja halvempi toteuttaa, kun metsänkaatoja ei tarvittaisi.

Liito-oravakartoitusten aika on ovella

Päivien pidentyessä liito-oravat lähtevät liikkeelle etsiäkseen uusia reviirejä. Paras aika tehdä liito-oravakartoituksia onkin kevät, helmi-toukokuu. Liito-oravat viihtyvät parhaiten varttuneissa sekametsissä, joissa on sekä kuusia että haapoja, mutta myös koivut ja lepät kelpaavat niille.

Jos lähimetsääsi uhkaa kaavoitus tai infrahanke tai hakkuusuunnitelma, ota yhteyttä, niin tulen tekemään ajantasaisen liito-oravakartoituksen! Veloitan kokonaisesta työpäivästä 200 euroa + matkakulut päälle. Työhön sisältyy paitsi ydinalueiden ja mahdollisten pesä- ja ruokailupuiden etsintä, myös liito-oravien yhteyksien tutkiskelu.

Olen kartoittanut esimerkiksi Helsingistä Pajamäen, Pohjois-Haagan, Riistavuoren, Kumpulanmäen, Pakilanmetsän ja Pitkäkosken, Vantaalta Petaksen, Lavangon ja Friimetsän ja Askolasta Nietoonmetsän alueet. Olen ollut kartoituksineni tuottamassa materiaalia Helsingin kaupungin viimeisimpään viralliseen liito-oravakartoitukseen ja Helsyn valitukseen Kumpulanmäen kaavasta, myötävaikuttanut Raide-Jokerin tunnelityömaan pysähtymiseen puoleksitoista vuodeksi sekä selvitykseni Riistavuoren liito-oravien yhteyksistä näkyy nk. Länsi-Haagan kaavan uusimman vaiheen liito-oravayhteyksien huomioimisessa (mikä ei kyllä tietenkään ole vieläkään ollenkaan ideaalia). Suunnitelmiini kuuluu Porvoonkorven liito-oravakartoitus, mihin olen anonut luonnonsuojeluapurahaa. 

Retki Porvoonkorpeen sunnuntaina 4.5.

Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys järjestää kävelyretken Porvoonkorpeen sunnuntaina 4.5. Lähtöpaikka on Humlan maja, lähtöaika klo 14.00. Varusteet sään mukaan ja omat eväät mukaan! Järjestäjissä on Porvoonkorven tuntijoita, joten mukaan voi tulla ilman pohjatietoja. Retki ei ole varsinaisesti esteetön, mutta leppoisa vauhdiltaan ja kohtuullinen pituudeltaan (maksimiltaan parisen kilometriä). Retken arvioitu kesto on noin 2 tuntia.

Porvoonkorpi-ilta ja metsäaiheinen kuntavaalipaneeli 18.3.2025

Itä-Uudenmaan Luonnon- ja Ympäristönsuojeluyhdistys (IULY) ja Porvoon Seudun Lintuyhdistys (PSLY) järjestävät yhdessä tuleviin kuntavaaleihin liittyen Porvoonkorpi-illan tiistaina 18.3.2025.

Tilaisuuden avauspuheenvuoron pitää Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Leif Schulman. Esityksen Porvoon itäisestä viherkehästä, Porvoonkorvesta, pitää PSLY:n suojeluasiantuntija Mauri Leivo. Tilaisuudessa on myös metsäaiheinen kuntavaalipaneeli, johon osallistuu kuntavaalien ehdokasryhmien edustajia. Tilaisuuden juontaa YLE:n aluepäällikkö Mikael Crawford.

Aika: Tiistai 18.3.2025 klo 18.00 alkaen (ovet aukeavat klo 17.30). Tilaisuuden kesto on n. 2 tuntia.

Paikka: Linnankosken lukion auditorio, Piispankatu 24-26, Porvoo

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Porvoon kaupungin metsien suojelusta Linnankosken lukion auditorioon. Osallistumalla voit vaikuttaa Porvoon kaupungin metsien tulevaisuuteen ja Porvoonkorpi-vision toteutumiseen, niin itse tilaisuudessa kuin sitä seuraavissa kuntavaaleissa!

Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistyksen henkilövalinnat vuodelle 2025

Itä-Uudenmaan luonnon-ja ympäristönsuojeluyhdistyksen vuosikokouksessa Jyrki Ikosen pitkä puheenjohtajakausi päättyi. Suuret kiitokset Jyrkille mittavasta työstä seudun luonnon puolustamisessa!

Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kaksivuotiskaudelle 2025-2025 luonto- ja ympäristöneuvoja Manki Perukangas. Hallituksessa jatkavat vuodelle 2024 nimetyt Mikko Nieminen, Sari Rahkonen ja Mirja Suhonen. Lisäksi hallitukseen vuodelle 2025 valittiin Jyrki Ikonen, Jari Tolin, Katja Päivärinta ja Rauno Matilainen. Hallituksen varajäseniksi valittiin Terhi Kakkonen, Lotta Ikonen, Matti Ikonen ja Petteri Keränen.

Yhdistys on mukana järjestämässä 18.3. Linnankosken lukion auditoriossa järjestettävää Porvoonkorpi-iltaa alkaen klo 17.

Porvoon metsät osayleiskaavatyössä

Torstaina 16.2. Porvoon kaupungintalolla pidettiin info- tai oikeastaan keskustelutilaisuus kaupungin metsänhoidosta ja sen suunnittelusta. Varsinaisesti tilaisuutta ei oltu suunniteltu vuorovaikutteiseksi, mutta kyllä siellä sujuvasti pääsi kysymyksiä esittämään.

Sitä en tiedä, miten suoranaisesti tämä tilaisuus oli viimesyksyisen kuntalaisaloitteeni motivoima: tein kuntalaisaloitteen siitä, että kaipaan Porvooseen tiedotus- ja infokanavaa kaupungissa suoritettavista metsänhakkuista. Tosin metsäinsinööri Tommi Laakkonen (joka on ollut yksin päävastuussa kaupungin metsänhoidon suunnittelusta vuodesta 2001) totesi, että heille on tullut palautetta, jossa kaivataan tietoa tulevista hakkuista ja perusteluja niille.

Mutta liittyi sitten kuntalaisaloitteeseen ja aktiivisuuteeni tai ei, niin ainakin metsäsuunnittelua esiteltiin tässä tilaisuudessa liittyen ajankohtaiseen osayleiskaavatyöhön, josta viime syksyllä esiteltiin vaihtoehtoisia rakennemalleja. Osayleiskaavatyöskentelyä esitteli lyhyesti yleiskaavapäällikkö Maija-Riitta Kontio. Nyt keväällä on seuraavaksi tulossa metsänhoidosta yleisökysely, jota Tapio valmistelee. 

Minulle jäi kyllä auki, miten nämä tässä osayleiskaavaprosessia esittelevässä kalvossa mainitut työ- ja projektiryhmät koostetaan. Voiko niin vain ilmoittautua? Sain onneksi varsin seikkaperäisen vastauksen tiedusteluun yleiskaavapäälliköltä: osayleiskaavatyöhön liittyvään ilmasto- ja ympäristöohjelman päivitykseen on tulossa maaliskuussa kysely ja huhtikuussa työpaja, mistä saa aikanaan tietoa kaupungin nettisivulta (www.porvoo.fi). Lisäksi hän lupasi, että Kaupunkiluontoliike ry:ltä pyydetään lausunto sitten kun valtuutettujen työpajan pohjalta ollaan valittu jokin Keskeisten kaupunkialueiden osayleiskaavan ehdotetuista rakennemalleista jatkotyöstämisen pohjaksi.

Tommi Laakkonen perusteli kaipaamani tietokanavan puuttumisen kahdella asialla. Ensinnäkin, Porvoo käyttää vanhaa metsänsuunnitteluohjelmistoa, jolla ei pysty piirtämään karttoja. Sen vuosilisenssimaksu on 700 euroa kun taas esimerkiksi Helsingin käyttämä ohjelma maksaisi 30 000. Toiseksi: Laakkonen piti hyvänä sitä, että Porvoossa pystytään reagoimaan "ketterästi" esimerkiksi kirjanpainajiin, joiden ehkäisyä hän perusteli lainsäädännöllä tähdentäessäni sitä, että kirjanpainajat kuuluvat metsän normaaliin sukkessioon ja lisäävät monimuotoisuudelle tärkeää laho- ja kelopuuta. 

Laakkonen esitteli myös kaupungin luonnonsuojelualueiden tilannetta. Jossain tapauksissa kaupungin on mahdollista ostaa luonnonarvoiltaan arvokasta metsää yksityisiltä maanomistajilta ja tarjota vaihtokaupassa omia maitaan. Uusien luonnonsuojelualueiden hankinnassa Laakkonen mainitsi kytkeytyneisyyden tärkeäksi kriteeriksi.

Kaupungin itse suojelemien alueiden lisäksi on vielä Natura-alueita. Ne on lueteltu tässä kalvossa. 

Kysyin tilaisuudessa, että eikö niinsanotun Porvoonkorven suojelua varjosta iänikuinen saaristotien suunnitelma. Laakkonen sanoi, että joka tapauksessa ei ole ajankohtaista pelkoa, että kaupunki lähtisi tätä väylää toteuttamaan ilman valtion subventaatiota. Jos joskus saaristotie tulisi, tällöin Humlan reitti vedettäisiin tunneliin sen alta, mutta ennen kuin se mahdollisesti mihinkään tulee, kytken itseni puuhun kiinni.

Tilaisuudessa sivuttiin myös tulevaa EU:n ennallistamisasetusta, ja osoittautui, että kaupunki tulee kyllä olemaan yllätetty sen kanssa aivan housut kintussa, sillä ennallistamisasetukseen ei olla varauduttu mitenkään. Se tulee ilman muuta asettamaan uuteen valoon sen, voiko metsään ylipäätään rakentaa ja kuinka paljon esimerkiksi tonteille tulee jättää puuta. Ilmastolain ja hiilinielujen suhteen pohtiminen kaavoituksessa on myös pahasti kesken. Kysyttyäni Laakkoselta, missä vaiheessa Kevätkumpu kakkosen itäinen metsä aiotaan kaataa ns. Kevätlaaksonniityn tonteiksi, Laakkonen totesi, että ei kyllä ainakaan vähään aikaan. 

Ilmastolaissa mainitaan, että myös hiilinielujen poistumat on otettava huomioon. "Ilmastoviisaudenkaan" nimissä ei voi tehdä ihan mitä tahansa. 

Laakkonen kehotti olemaan yhteydessä, jos Porvoon metsät ja toimenpiteet niissä askarruttavat. Hyvä tämä on sinänsä tietää, mutta se ei edelleenkään muuta sitä miksikään, että siinä vaiheessa kun ulkoilijana törmää kaadettuihin puihin, maito on jo kaatunut.

Kannattaa nyt joka tapauksessa osallistua siihen Tapion kyselyyn ja olla yhteyksissä askarruttavissa tapauksissa Laakkoseen.