Tuesday, December 29, 2020

Kaupunkiluonto ry:n kannanotto Kuninkaantammen eritasoliittymästä

 Kaupunkiluonto ry kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa Kuninkaantammen eritasoliittymään. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta jo alun alkaen asuinalueen suunnittelu Keskuspuistoon on ollut ongelmallista. Sen suunnittelussa monin paikoin on neuvoteltu uusiksi Keskuspuiston rajoja; Kuninkaantammi monessa kohdassa ulottuu tosiasialliseen Keskuspuistoon, eli metsiin, jotka ovat elimellisesti yhteydessä Keskuspuistoon, vaikka ne onkin kaavateknisistä syistä jätetty kaavalla vahvistamattoman Keskuspuiston ulkopuolelle.

Alue on kaavoitettu metsään, aivan Helsingin ja Vantaan rajalle mutta Helsingin puolelle hyvin tietoisena siitä, että ainoa katuyhteys alueelta pois on käytännössä ollut Vantaanlaaksontie Vantaan puolelle, ja ainoa ajoyhteys Helsinkiin on ollut Keskuspuistoon rakennettu Perhekunnantien jatke, joka sekin on vain joukkoliikennekatuna. Yhdistys ei kuitenkaan toivo Perhekunnantien avaamista yksityisautoilulle, vaan toivoo, että edelleenkin alueen liikenne hoidetaan Vantaanlaaksontien kautta.

Eritasoliittymän alueelle ovat Vantaa ja etenkin Espoo suunnitelleet jo vuosikymmeniä Kehä II:n jatkoa. Helsinki on vastustanut systemaattisesti hanketta, sillä sen on nähty pirstovan Pohjois-Kaarelan asuinalueen ja Pohjois-Kaarelan ja Hakuninmaan välisen pellon. Yhdistys ei ymmärrä, miksi tästä pirstomisesta onkin tullut yhtäkkiä haluttavaa, kun Helsinki toteuttaa sen itse. Helsinki näyttäytyy näin menetellessään epäjohdonmukaisena toimijana. On myös pelättävissä, että Kuninkaantammen eritasoliittymän mini-kehä Kakkonen ajankohtaistaa uudelleen varsinaisen, Espooseen pysähtyneen Kehä II:n jatkamisen, hankkeen, jota Helsinki alusta asti on vastustanut.

Tätä taustaa vastaan, yhdistyksen mielestä ei ole hyväksyttävää, että alueen toimivaksi saamiseksi tosiasialliseen Keskuspuistoon olisi kajottava vieläkin lisää. Yhdistys kysyy, onko Paavo Arhinmäen kaupunginvaltuustossa 2003 hyväksytty ponsi, jossa edellytettiin, että Keskuspuiston pinta-alaa ei saa pienentää, korvattu uudemmalla, vahvistetulla kaavamääräyksellä, joka olisi oikeudellisesti Arhinmäen hyväksyttyä pontta sitovampi. (esimerkiksi yleiskaava ei voi kumota vahvistettua, oikeusvaikutteista osayleiskaavaa)

Yhdistys katsoo, että jatkossakin Kuninkaantammen liikenne tulisi hoitaa Vantaanlaaksontien-Rajatorpantien kautta. Jos Vantaanlaakson tien vetoisuuden ei arvella riittävän, tällöin tulee harkita Kuninkaantammen alueen jatkosuunnittelun keventämistä. Alueen läpi kulkee Jokeri-bussilinja, joka vähentää autoilun tarvetta. Virheellistä yhdyskuntasuunnittelua – kaavoittamalla keskelle metsää heikkojen liikenneyhteyksien päähän - ei pidä korjata virheellisellä yhdyskuntasuunnittelulla. Yhdistys myös toivoo, että Mätäjoen ylittävä silta toteutettaisiin siten, että joen reitti ja virtaus eivät muuttuisi.

Yhdistys pitää suunnitelmaluonnoksessa positiivisena, että liito-oraville pyritään luomaan uusia dispersaaleja nyt vaikeasti ylitettävän Hämeenlinnanväylän ylitse.


Tämä kuva on otettu syystalvesta 2010, 10 vuotta sitten. Joku (en minä) oli käynyt kiinnittämässä tämän lapun alueelle, joka tultiin pian kaatamaan Kuninkaantammen alueen tieltä.

Thursday, December 17, 2020

Liito-oraville ei riitä pieni metsälaikku

HS.fi:ssä 7. joulukuuta ja Helsingin Sanomissa 9. joulukuuta julkaistussa kirjoituksessa väitettiin, että liito-oravan elinympäristöksi riittää pienikin metsälaikku. Jutussa esitettyyn johtopäätökseen tultiin Suur-Tapiolan alueella tehdyssä kartoituksessa, jossa seurattiin vuoden ajan kymmenen liito-oravan liikkeitä radiopantojen avulla.

On totta, että liito-oravan (siis naaraan) reviiri on suhteellisen pieni. Liito-oravatuntija Ilpo K. Hanskin mukaan naaraiden elinpiiri on yleensä alle 10 hehtaaria. Uroksilla se on keskimäärin noin 60 hehtaaria. 

Jutussa sentään mainittiin, että alueen koon sijasta sen laadukkuus on tärkeintä. HS:n olisikin suonut valinneen toisenlaisen verkko-otsikoinnin kuin "liito-oravat elelevät hyvin pienillä metsälaikuilla", sillä laiska lukija voi tulkita tämän suoranaiseksi luvaksi katkaista artikkelissakin mainitut liito-oraville elintärkeät levittäytymisreitit eli dispersaalit ja pirstoa laajemmat metsät.

Liito-orava on paitsi riippuvainen elinympäristön monimuotoisuudesta myös indikaattorilaji, joka osoittaa elinympäristön olevan monimuotoista. Kaavoituspoliitikoille tiedoksi: liito-orava ei tunne kompensaatiota. Kaadettua elinympäristöä ei voi korvata säästämällä metsää "jossain muualla". Sama pätee lähivirkistysalueisiin, jotka eivät valitettavasti nauti erityistä lainsuojaa.

Liito-oravan aivan viime vuosina tapahtunut levittäytyminen pääkaupunkiseudulle ei tarkoita lajin elinvoimaisuuden lisääntymistä, vaan sitä, että maakuntien talousmetsänhoito on ajanut sen ahtaalle sen perinteisimmillä esiintymisalueilla.

EU:n luontodirektiivi on määritellyt Suomelle aivan erityisen vastuun liito-oravien säilymisestä, eihän lajia tiettävästi esiinny EU:ssa muualla. Pääkaupunkiseudun kaavoituspaineissa ja näihin kytkeytyvissä infrastruktuurihankkeissa tuleekin muistaa huolehtia siitä, että liito-oravien elinympäristöt eivät pirstoudu.

(lehteen lähetetyssä versiossa oli vielä tämä lisäys, joka ei päässyt julkaistuun juttuun; olikohan siinä liikaa kritiikkiä Helsingin kaupunkisuunnittelua kohtaan: "esimerkiksi suunniteltu Riistavuoren kaavahanke tulee eristämään Pohjois-Haagan liito-orava-alueet - ja etteivät metsät kapenisi liikaa (kuten Pirkkolan valitettava urheiluhallihanke tekee, kaventaen Keskuspuiston vain vähän yli 200 metriin))

Kun metsä kapenee, sen laatukin huononee. Alle 200 metrin metsäkaistale muuttuu kokonaisuudessaan reuna-alueeksi, jolloin indikaattorilajit - kuten liito-oravat - eivät siellä enää viihdy. Aivan erityisellä rakkaudella pitäisi vaalia aiemmin roskapuina pidettyjä haapoja - sillä niissä viihtyvät paitsi liito-oravat - myös monet muut monimuotoisuudesta nauttivat lajit sekä vanhoja kuusia, joita ei pitäisi karsia kirjanpainajatuhojen ehkäisemiseksikään.

Michael Perukangas

luonto- ja ympäristöneuvoja, Kaupunkiluontoliikkeen puheenjohtaja, liito-oravakartoittaja 

Pajamäen itäisin liito-oravareviiri, jonka yhteydet muihin Pajamäen ydinalueisiin heikkenevät merkittävästi Raide-Jokerin itäisen suuaukon aiheuttaman puunkaadon myötä

Kirjoitukseni julkaistiin tänään (17.12.) Hesarin verkkoversion Espoo- ja Helsinki -liitteissä.