Englantilaisen koulun kaava lautakunnassa 23.1.

Riistavuoren puistoon sijoittuvien Englantilaisen koulun tonttien poikkeamishakemuksia käsitellään kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa huomenna ti 23.1. Alue on liito-oravien ydinaluetta ja sen säästäminen rakentamiselta jäi lautakunnan edellisessä kokouksessa aivan pienestä kiinni.

Me Pro Riistavuoren puisto -ryhmän jäsenet ja Riistavuoren kaavakävelyiden järjestäjät olemme tuoneet päättäjille kaikilla kaavakävelyillä esiin, että koulun tontit tulisi säästää rakentamiselta luontoarvojensa perusteella. Olemme myös painottaneet, että kouluhanke on tärkeä, emmekä vastusta itse koulua, vaan ainoastaan sen sijaintia metsässä. Vielä on aikaa ottaa yhteyttä kaupunkiympäristölautakunnan jäseniin ennen kokousta ja vedota liito-oravien ja Riistavuoren puiston puolesta. Riistavuoren metsää kavennetaan Vihdintien puolelta, ja puisto on jäämässä suurimman kallion kohdalla erittäin kapeaksi. Englantilaisen koulun tonttien säästäminen lisäisi puiston leveyttä tälläkin kohdalla. Koulun rakentamisesta valitettiin, koska nykyinen kaava ei edes mahdollista koulun rakentamista, eikä sitä tuotu esiin rakennuslupahakemuksessa. Jo annettu lupa peruttiin. Puiden kaato alueella aiottiin aloittaa jo viime keväänä liito-oravien lisääntymisaikana, vaikka se on kiellettyä ja se oli tiedossa koulun vastuuhenkilöillä. Puun kaadot estettiin. Nykyinen kaava voisi mahdollistaa tonteille sosiaalitoimea ja terveydenhuoltoa palvelevia rakennuksia, mutta sellaisia suunnitelmia ei ole tietääksemme valmisteilla ja niiden toteutumiseksi tarvittaisiin myös uudet luvat. Mikäli englantilainen koulu siirrettäisiin muualle, tontit jäisivät luonnontilaisiksi, sillä luontoarvojen perusteella säilytetylle tontille ei rakennettaisi mitään muutakaan. Riistavuoren metsää säilyisi enemmän. Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet: https://paatokset.hel.fi/fi/paattajat/kaupunkiymparistolautakunta#members-list Kuvaaja: Tiina Tikka

Kannanotto Haagan/Pitäjänmäen liikenneympyrän kaavaan

Tänään kaupunkiympäristölautakuntaan tuleva Haagan/Pitäjänmäen liikenneympyrän kaava on ainakin kahdessa mielessä ratkaiseva.

Kaava ensinnäkin ratkaisee Helsingin läntisen vihersormen kohtalon. Yleiskaava 2002:n voimassaoloaikana ekologisten yhteyksien avainkäsitteeksi muodostuivat vihersormet; yleiskaava 2016 myötä vihersormet on käytännössä haudattu kaikessa hiljaisuudessa.

Toiseksikin, tämä kaava paljolti sitoo myöhempää Riistavuoren alueen – jota myös Länsi-Haagan kaava-alueeksi kutsutaan – kaavoitusta ja laajemminkin, niin sanotun läntisen kaupunkibulevardin kaavoitusta.

Miksi se sitoo? Liikenneympyrä on Riistavuoren alueen liito-oravien tärkein ja luultavasti ainut käytännössä toimiva dispersaali eli levittäytymisreitti, kuten keväällä 2019 tekemäni Riistavuoren liito-oravakartoitukset osoittivat. Ilman tätä dispersaalia, Riistavuoren liito-oravakanta luultavasti kuolee sukupuuttoon. Riistavuoren liito-oravakannan kadotessa myös Pohjois-Haagan helsinkiläisittäin poikkeuksellisen elinvoimainen liito-oravakanta tulee myös näivettymään.

Kaupintien, Vihdintien ja Turun junaradan välisellä alueella on poikkeuksellinen liito-oravatiheys. Tälle alueelle liito-orava todennäköisimmin kulkee Riistavuoresta, josta puuton etäisyys junaradan ylitse on nuorelle liito-oravakoiraalle juuri ja juuri ylitettävissä; lisäksi liito-orava voi hätätilanteessa käyttää Turun junaradan alittavaa tunnelia.

Liikenneympyrän tarjoaman dispersaalin säilyttäminen on erityisen tärkeää siitäkin syystä, että jatkossa Pitäjänmäentien-Vanhan Viertotien-Huopalahdentien väliin jäävän kolmiomaisen metsän kaavoitusta on myös tarkoitus tutkia. Tätä metsää liito-oravat käyttävät kauttakulkuun Talin-Munkkivuoren tunnetusti liito-oravatiheiden metsien (jotka taas ovat yhteydessä Espoon suhteellisen elinvoimaiseen liito-oravakantaan) ja liikenneympyrän välillä. Tämä metsä taas on kääpien suhteen varsin edustava elinympäristö; käävät ovat yksi monimuotoisuuden indikaattoreista.

Riistavuoren alueen liito-oravakannan elinvoimaisuutta on jo ennen liikenneympyräkaavaa heikennetty kahdella poikkeusluvalla; englantilaisen koulun ja Riistavuoren palvelukeskuksen laajennuksilla, jotka jo tuhosivat kaksi liito-oravien ydinaluetta. Toivottavasti Pitäjänmäen liikenneympyrän kaavalla ei ole tarkoitus lopullisesti tuhota Haagan liito-oravakanta? Tämän epäilyn puolesta puhuisi sekin, että kaupunki on sijoittanut Riistavuoren liito-oravapöntöt väärin; liian alas ja liian suojattomina. Liito-oravapöntöillä kaupunki voi esittää hyvää suojelutahtoa, vaikka todellinen tarkoitus liito-oravien suhteen saattaa olla jotain aivan muuta.

Liikenneympyrän kaava sitoo jatkosuunnittelun käsiä myös siinä mielessä, että siihen liittyvässä vuorovaikutusmuistiossa väitettiin turvattavan liito-oravien yhteys rakentamalla aiottua vähemmän Riistavuoren alueen eteläosiin. Tämä taas lisäisi painetta kaavoittaa enemmän muualle Riistavuoreen (missä tapauksessa metsä kapenisi entisestään ja vihersormi näivettyisi).

Metsän kaventuessa pahimmillaan alle sataan metriin sen monimuotoisuus olennaisesti heikkenisi; dosentti Kati Vierikon et al. tutkimusten mukaan monimuotoisen viheralueen on oltava vähintään sata metriä leveä, eikä liito-oravakaan viihdy yksipuolistuneella viheralueella.

 

Terveisin

Manki Perukangas, luonto- ja ympäristöneuvoja

Kaupunkiluontoliike ry

puheenjohtaja

Kaupunkiympäristölautakunnalle tänään toimitettu kirjelmä: Kuninkaantammentien puiden kaataminen rikkoisi lakia

Aikomus kaataa Kuninkaantammentien eteläpuolelta puita lähes kilometrin matkalta on herättänyt laajaa tyrmistystä, koska juuri vanhojen puiden, metsien ja niittyjen maisema tekevät tästä satoja vuosia vanhasta tiestä ainutlaatuisen ulkoilureitin. Nyt on ilmennyt, että hanke rikkoo myös asemakaavan kartalle ja yleiskaavan teemakartalle merkittyjä suojelumääräyksiä.

Puiden kaatamista perustellaan Keskuspuiston opastuksen yleissuunnitelmalla, jonka kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi viime vuonna. Tuossa esityksessä jätettiin kertomatta sekä puiden kaatamisesta että Kuninkaantammentien suojelusta.

Rikkoo asemakaavan suojelumääräyksiä

Kuninkaantammentie on suojeltu Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavassa erittäin selvästi ja vahvasti. Kaavakartalle on merkitty tielinjausta koskien kolminkertaiset suojelumerkinnät:

– Kyse on muinaismuistolailla suojellusta historiallisesta tiestä (sm-1 merkintä, joka ulottuu kaavakartalla myös varsinaisen tien molemmille laidoille).

– Tie on lisäksi merkitty ”maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi” (ma-merkintä kartalla).

– Samalla tie kulkee sellaisten alueiden sisällä, joista pääosaa koskee kaavakartalla luonnonsuojelualueen osa-alueen rajausta koskeva merkintä (sl ja _ . _._), jolla saa tehdä vain luonnonsuojelua edistäviä toimenpiteitä. Muukin tie kuuluu maisemallisesti arvokkaaksi kaavakartalla merkittyyn alueeseen.

– Asemakaavakartan määräyksissä todetaan lisäksi, että Keskuspuiston alueella ei saa tehdä ilman lupaa maisemaa muuttavaa puiden kaatamista. Samoin todetaan, että kulttuurihistorialliset kohteet ja maisemat säilytetään.

Yleiskaavan teemakarttojen vastainen

Kuninkaantammentietä koskevat myös oikeusvaikutteiset yleiskaavan teemakartat.

Kulttuuriympäristöjen teemakartalla Kuninkaantammentietä koskee merkintä valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta (valtioneuvoston päätös 1995) ja Helsingin kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaasta alueesta.

Yleiskaavan kaupunkiluontokartalla tätä aluetta tai ainakin isoa osaa siitä koskevat lisäksi merkinnät ”kaupunkiluonnon ydinalueet ja ekologiset yhteydet” ja ”metsäverkosto”.

Luonnonhoidon linjausten vastainen

Palauttaessaan Keskuspuiston luonnon-. ja maisemanhoidon yleissuunnitelman uuteen valmisteluun 2018 kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että lähtökohtana tulee olla luonnon monimuotoisuuden lisääminen, ja että hoitotoimenpiteet, kuten esimerkiksi tarvittava ulkoilureittien varrella tapahtuva käsittely tulee erikseen perustella. Tältäkin osin nyt valmisteltu puiden kaataminen on vastoin kaupungin päätöksiä. Se ei vastaa myöskään Helsingin luonnonhoidon linjauksia, joissa korostetaan luonnon ja sen monimuotoisuuden suojelemista.

Ehdotus lautakunnalle

Kuninkaantammentien puiden kaataminen olisi maankäyttö- ja rakennuslain, muinaismuistolain ja luonnonsuojelulain vastaista.

Esitämme, että kaupunkiympäristölautakunta tarkistaa Keskuspuiston opastuksen yleissuunnitelmaa Kuninkaantammentietä koskevalta osin ja päättää, että tien varrella ei tehdä sellaisia ulkoilureittejä tai niiden muutoksia, jotka edellyttävät puiden kaatamista tai muita suojeltuihin tielinjauksiin ja alueisiin vaikuttavia muutoksia.

Hiihtolatuja voidaan vetää tien pohjoispuolella oleville niityille ja nykyisille reiteille. Pitkäkosken rinnelehtojen ja Haltialanmetsän luonnonsuojelualueiden välisellä lyhyellä noin 200 metrin osuudella on luovuttava suunnitelmista toteuttaa leveä latuväylä ja talvikunnossapidettävä pyöräreitti. Todettakoon, että suurimman osan vuodesta tälläkin osuudella voi pyöräillä ja kävellä. Ulkoilutienä se on myös leveämpi kuin monet osuudet muilla reiteillä, joilla on sekä perinteisen hiihdon latu että kävelyreitti.

Keskuspuistoryhmä on valmis järjestämään lautakunnalle tutustumiskävelyn nyt kyseessä olevalla Kuninkaantammentien alueella yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Palaamme asiaan lähiaikoina.

Helsingissä 30.8.2021

Keskuspuistoryhmän aktiivit

Yrjö Hakanen

Veli-Pekka Kantanen

Manki Perukangas

Susanna Pitkänen

(Kaupunkiluonto yhdistyksenä ei ehtinyt allekirjoittamaan tätä; minä ja Susanna allekirjoitamme tämän yksityishenkilöinä)