Mikä sitten on Pasilan kivilinna? Sitä alkoi rakentaa asunnottomaksi jäänyt Kati Sinenmaa vuonna 1995, ja Sinenmaa itse asui tässä monumentissaan vuoteen 2008 asti, jolloin linnakkeen yhteyteen rakennettu mökki paloi. Liikennevirasto aitasi alueen vuonna 2016.
Sinenmaa on tällä rakennelmallaan ilmoittautunut Ite-taiteilijoiden kärkipäähän. Kyse on yhden yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyneen protestista, jonka soisi jäävän ei vain Sinenmaan - joka edelleen käy paikalla lähes päivittäin - muistomerkiksi vaan myös ainutlaatuisena luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen monumenttina paikalleen silloinkin kun Pasilan ratapiha-alue rakennetaan. Linna on myös harvinainen muistutus rakentamisesta, joka mukautuu luonnonolosuhteisiin eikä yritä tyrannisoida luontoa, muokata sitä tunnistamattomaksi ihmisen oletettujen tarpeiden mukaan.
Löysin itse linnoituksen useasta tietoisesta etsintäyrityksestä huolimatta vasta vuonna 2016, sattumalta kerran ohi juostessani silloin kun vielä minulla oli työhuone Kätilöopistolla. Saa nähdä, kumpi näistä rakennuksista pysyy kauemmin pystyssä; Kätilöopisto vai kivilinna. Kävin muutaman ystävän kanssa tutustumassa kivilinnaan viime keväänä. Tuolloin rakentaja sattui itse olemaan paikalla, ja hän päästi meidät sisälle ja hyvinkin vuolaasti esitteli rakennusta ja kertoili sen historiasta.
Linnanrakentaja Sinenmaa sanoo, että linna on monumentti siitä, mihin ihminen pystyy. Ainakin Kati Sinenmaa.
Linna on niin iso ja maastoonsa sopeutunut, että sitä on mahdoton vangita kokonaisuudessaan yksittäiseen kuvaan.
Eräänlainen Helsingin muotoiluvuoden 2012 varjo- tai antitapahtuma tämä kivilinna on. Todellista maan päällä olevaa, vaikkakin piilotettua eli undergroundin kiveenhakattu määritelmä.
