Ohjaako tuottotavoite Porvoota salailemaan hakkuitaan?

Porvoossa törmää aina välillä hakkuisiin, joiden syytä on vaikea ymmärtää. Mitään tietoa niistä ei ole ollut saatavilla mistään, ja kun kaupungilta koettaa udella syytä niihin, yleensä saa vastaukseksi sisäisesti ristiriitaista, vaivautunutta kiertelyä ja kaartelua, jos yhtään mitään. Usein nämä hakkuut ovat paitsi käsittämättömiä, myös haitallisia: esimerkkinä käy Velkalassa, Erämiehenkadun loppupään tonttien ja Viikinkiväylän Tarmolaan johtavan jatkon välisen metsän raskaalla kädellä parisen vuotta sitten suoritettu harvennushakkuu, joka poisti lähitalojen ekosysteemipalvelun ja muutti asukkaiden takapihan raiskion näköiseksi. Ennen tuosta sai poimittuja kanttarelleja, tokkopa enää. Harvennettu lähimetsä myös tuonee vain kivenheiton päässä olevan Ensio Miettisen kadun moporallien pörinät asukkaiden harmiksi, kun luonnon oma melumuuri ja ilmanpuhdistaja harvennettiin melkein olemattomiin.

Nyt olen alkanut epäillä, että siihen on syynsä, miksi tietoa kaupungin suunnittelemista hakkuista ei ole saatavilla missään. Kyse ei liene pelkästä tekemättä jättämisestä, vaan tietoisesta laiminlyönnistä, joka palvelee kaupungin tavoitteita. Ei ole, koska niitä suunnitelmia ei olla tehty, ja niitä ei varsinkaan haluta laittaa esille mihinkään, jotta eivät kuntalaiset keksisi kysellä ja kyseenalaistaa suunniteltujen toimenpiteiden järjellisyyttä tai hyödyllisyyttä. Ja kaupungille on parempi, ettei niitä kyseenalaisteta ja kysellä, sillä tämä tekisi kaupungin itselleen asettaman metsänhakkuiden tuottotavoitteen saavuttamisen vaikeammaksi. 

Tälle epäilylleni antaa katetta se, mitä tapahtui parisen vuotta sitten Kevätkummusta Tarmolaan vievän Teollisuustien varrella, vastakkaisella puolella Ensio Miettisen kadun moposuoraa kuin edellämainitsemassani tapauksessa: sinne tehtiin harvennushakkuu ja sen jälkeen kaadetut puut ovat saaneet maata pinoissa. Vasta äskettäin niitä on alettu sieltä hakea, varmaankin kuitupuuksi, sillä parisen vuotta ulkona vettyneestä puusta ei paljoa muuksi enää ole. Mitä muuta tällä harvennushakkuulla on voitu hakea kuin puiden myyntituottoa? Tiedustellessani asiaa tuntemaltani rakennuslautakuntalaiselta välittömästi silloin puunkaadon jälkeen, hänellä ei ollut aavistustakaan. Hakkuut tehdään siis vailla demokraattista ohjausta eikä niistä tehdä edes metsänkäyttöilmoituksia. 

Kaupunki ei ole läpinäkyvä eikä luotettava toimija. Jos Porvoosta hankkii asunnon viheralueen viereltä, mitenkään muuten ei voi luottaa sen viheralueen siinä vieressä pysyvän, jos se ei satu olemaan luonnonsuojelualue tai kaavoitettu puistoksi. Sen pahempi vain, jos satut asumaan hakkuualueen vieressä.

Kumpi olisi kaupungille helpompaa: laatia luonnonhoitosuunnitelmat ja laittaa ne julkisesti nettiin vai luopua 250 000 tuottotavoitteista?

Tämä kirjoitus julkaistiin Uusimaassa 18.10 ja Itäväylässä 9.11.

Kaupunkiympäristölautakunnalle tänään toimitettu kirjelmä: Kuninkaantammentien puiden kaataminen rikkoisi lakia

Aikomus kaataa Kuninkaantammentien eteläpuolelta puita lähes kilometrin matkalta on herättänyt laajaa tyrmistystä, koska juuri vanhojen puiden, metsien ja niittyjen maisema tekevät tästä satoja vuosia vanhasta tiestä ainutlaatuisen ulkoilureitin. Nyt on ilmennyt, että hanke rikkoo myös asemakaavan kartalle ja yleiskaavan teemakartalle merkittyjä suojelumääräyksiä.

Puiden kaatamista perustellaan Keskuspuiston opastuksen yleissuunnitelmalla, jonka kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi viime vuonna. Tuossa esityksessä jätettiin kertomatta sekä puiden kaatamisesta että Kuninkaantammentien suojelusta.

Rikkoo asemakaavan suojelumääräyksiä

Kuninkaantammentie on suojeltu Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavassa erittäin selvästi ja vahvasti. Kaavakartalle on merkitty tielinjausta koskien kolminkertaiset suojelumerkinnät:

– Kyse on muinaismuistolailla suojellusta historiallisesta tiestä (sm-1 merkintä, joka ulottuu kaavakartalla myös varsinaisen tien molemmille laidoille).

– Tie on lisäksi merkitty ”maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi” (ma-merkintä kartalla).

– Samalla tie kulkee sellaisten alueiden sisällä, joista pääosaa koskee kaavakartalla luonnonsuojelualueen osa-alueen rajausta koskeva merkintä (sl ja _ . _._), jolla saa tehdä vain luonnonsuojelua edistäviä toimenpiteitä. Muukin tie kuuluu maisemallisesti arvokkaaksi kaavakartalla merkittyyn alueeseen.

– Asemakaavakartan määräyksissä todetaan lisäksi, että Keskuspuiston alueella ei saa tehdä ilman lupaa maisemaa muuttavaa puiden kaatamista. Samoin todetaan, että kulttuurihistorialliset kohteet ja maisemat säilytetään.

Yleiskaavan teemakarttojen vastainen

Kuninkaantammentietä koskevat myös oikeusvaikutteiset yleiskaavan teemakartat.

Kulttuuriympäristöjen teemakartalla Kuninkaantammentietä koskee merkintä valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta (valtioneuvoston päätös 1995) ja Helsingin kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaasta alueesta.

Yleiskaavan kaupunkiluontokartalla tätä aluetta tai ainakin isoa osaa siitä koskevat lisäksi merkinnät ”kaupunkiluonnon ydinalueet ja ekologiset yhteydet” ja ”metsäverkosto”.

Luonnonhoidon linjausten vastainen

Palauttaessaan Keskuspuiston luonnon-. ja maisemanhoidon yleissuunnitelman uuteen valmisteluun 2018 kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että lähtökohtana tulee olla luonnon monimuotoisuuden lisääminen, ja että hoitotoimenpiteet, kuten esimerkiksi tarvittava ulkoilureittien varrella tapahtuva käsittely tulee erikseen perustella. Tältäkin osin nyt valmisteltu puiden kaataminen on vastoin kaupungin päätöksiä. Se ei vastaa myöskään Helsingin luonnonhoidon linjauksia, joissa korostetaan luonnon ja sen monimuotoisuuden suojelemista.

Ehdotus lautakunnalle

Kuninkaantammentien puiden kaataminen olisi maankäyttö- ja rakennuslain, muinaismuistolain ja luonnonsuojelulain vastaista.

Esitämme, että kaupunkiympäristölautakunta tarkistaa Keskuspuiston opastuksen yleissuunnitelmaa Kuninkaantammentietä koskevalta osin ja päättää, että tien varrella ei tehdä sellaisia ulkoilureittejä tai niiden muutoksia, jotka edellyttävät puiden kaatamista tai muita suojeltuihin tielinjauksiin ja alueisiin vaikuttavia muutoksia.

Hiihtolatuja voidaan vetää tien pohjoispuolella oleville niityille ja nykyisille reiteille. Pitkäkosken rinnelehtojen ja Haltialanmetsän luonnonsuojelualueiden välisellä lyhyellä noin 200 metrin osuudella on luovuttava suunnitelmista toteuttaa leveä latuväylä ja talvikunnossapidettävä pyöräreitti. Todettakoon, että suurimman osan vuodesta tälläkin osuudella voi pyöräillä ja kävellä. Ulkoilutienä se on myös leveämpi kuin monet osuudet muilla reiteillä, joilla on sekä perinteisen hiihdon latu että kävelyreitti.

Keskuspuistoryhmä on valmis järjestämään lautakunnalle tutustumiskävelyn nyt kyseessä olevalla Kuninkaantammentien alueella yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Palaamme asiaan lähiaikoina.

Helsingissä 30.8.2021

Keskuspuistoryhmän aktiivit

Yrjö Hakanen

Veli-Pekka Kantanen

Manki Perukangas

Susanna Pitkänen

(Kaupunkiluonto yhdistyksenä ei ehtinyt allekirjoittamaan tätä; minä ja Susanna allekirjoitamme tämän yksityishenkilöinä)