Kaupunkiluontoliikkeen vastine Englantilaisen koulun ystävät ry:n kannanottoon

 Kaupunkiluontoliike ry                                                            29.1.2024

Vastine Englantilaisen koulun ystävät ry:n kannanottoon

Englantilaisen koulun ystävät ry on jättänyt kannanoton, jonka mukaan Riistavuorenpuistoa kavennetaan ns. Länsi-Haagan kaavasuunnitelmassa kohtuuttomasti. He korostivat ulkoilutietä rajana, jonka itäpuolelle ei pitäisi kaavoittaa.

Kaupunkiluontoliike ry yhtyy näihin näkemyksiin. Samalla me toivomme, että Anni Sinnemäen ja Mia Haglundin aloitetta etsiä koululle pikavauhtia uusi tontti kannatettaisiin ja edistettäisiin. Jos poliittista tahtoa on, uuden tontin osoittaminen hyvinkin nopeasti on mahdollista. Pidämme positiivisena sitä, että Englantilaisen koulun tarkistetuissa pihasuunnitelmissa säästyy puita hylättyä suunnitelmaa enemmän, mutta etenkin huomioiden edellisessä kaupunkiympäristölautakunnassa hyväksytty tarkistettu kaavasuunnitelma, joka kaventaa Riistavuorenpuistoa vaarallisen paljon etenkin sen keskikohdaltaan, sitä tärkeämpi olisi säästää enemmän tosiasiallista Riistavuorenpuistoa, mihin Englantilaiselle koululle myönnetty tonttikin kuuluu.

Englantilaisen koulun tontti on liito-oravan ydinalueineen Riistavuorenpuiston monimuotoisimpia alueita ja rajautuessaan Riistavuoren palvelukotiin sen asukkaiden virkistystarpeille ensiarvoisen tärkeä. Katsomme, että kyseinen tontti tulisi liittää Riistavuorenpuistoon ja edistää ohituskaistalla Sinnemäen ja Haglundin aloitetta koulun eittämättömän tonttitarpeen vuoksi.

Kaupunkiluontoliike ei vastusta koulua, mutta erona niinsanottuun Riistavuoriryhmään katsomme, että etenkin metsää merkittävästi kaventavan kaavasuunnitelman mentyä kaupunkiympäristölautakunnassa eteenpäin sitäkin tärkeämpää olisi säästää Englantilaiselle koululle tontiksi annettu osa metsästä metsänä ja liittää se osaksi Riistavuorenpuistoa.

Riistavuoriryhmä ei edusta kaikkia asukkaita tai edes asukkaiden enemmistöä, ja se selkeästi teki taktisen virhelaskelman nähtävästi olettaessaan, että suhtautuessaan myötämielisesti koulun sijoittamiseen Eliel Saarisentien varteen asukkaat saisivat mahdollisesti vastalahjana myötämielisyydelleen nyt hyväksyttyä kaavaa enemmän myönnytyksiä Länsi-Haagan kaavassa; sellaisia myönnytyksiä, joita myös Englantilaisen koulun ystävät ry toivoo. Näin ei kuitenkaan käynyt, ja siksi Kaupunkiluontoliike toivookin Englantilaisen koulun tontin liittämistä Riistavuorenpuistoon ja samanaikaisesti Sinnemäen ja Haglundin aloitteen aktiivista edistämistä. Uusi tontti koululle saattaisi löytyä hyvinkin läheltä, esimerkiksi Vihdintien toiselta puolelta, jonne uuden osayleiskaavan laatimisesta Otso Kivekäs on tehnyt aloitteen.

Vakuudeksi

Manki Perukangas, puheenjohtaja

                                    Lokakuussa käydessäni koulun tonttikatselmuksessa tontin paikka oli merkattu                                         Riistavuoren metsään näillä nauhoilla.

Englantilaisen koulun kaava lautakunnassa 23.1.

Riistavuoren puistoon sijoittuvien Englantilaisen koulun tonttien poikkeamishakemuksia käsitellään kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa huomenna ti 23.1. Alue on liito-oravien ydinaluetta ja sen säästäminen rakentamiselta jäi lautakunnan edellisessä kokouksessa aivan pienestä kiinni.

Me Pro Riistavuoren puisto -ryhmän jäsenet ja Riistavuoren kaavakävelyiden järjestäjät olemme tuoneet päättäjille kaikilla kaavakävelyillä esiin, että koulun tontit tulisi säästää rakentamiselta luontoarvojensa perusteella. Olemme myös painottaneet, että kouluhanke on tärkeä, emmekä vastusta itse koulua, vaan ainoastaan sen sijaintia metsässä. Vielä on aikaa ottaa yhteyttä kaupunkiympäristölautakunnan jäseniin ennen kokousta ja vedota liito-oravien ja Riistavuoren puiston puolesta. Riistavuoren metsää kavennetaan Vihdintien puolelta, ja puisto on jäämässä suurimman kallion kohdalla erittäin kapeaksi. Englantilaisen koulun tonttien säästäminen lisäisi puiston leveyttä tälläkin kohdalla. Koulun rakentamisesta valitettiin, koska nykyinen kaava ei edes mahdollista koulun rakentamista, eikä sitä tuotu esiin rakennuslupahakemuksessa. Jo annettu lupa peruttiin. Puiden kaato alueella aiottiin aloittaa jo viime keväänä liito-oravien lisääntymisaikana, vaikka se on kiellettyä ja se oli tiedossa koulun vastuuhenkilöillä. Puun kaadot estettiin. Nykyinen kaava voisi mahdollistaa tonteille sosiaalitoimea ja terveydenhuoltoa palvelevia rakennuksia, mutta sellaisia suunnitelmia ei ole tietääksemme valmisteilla ja niiden toteutumiseksi tarvittaisiin myös uudet luvat. Mikäli englantilainen koulu siirrettäisiin muualle, tontit jäisivät luonnontilaisiksi, sillä luontoarvojen perusteella säilytetylle tontille ei rakennettaisi mitään muutakaan. Riistavuoren metsää säilyisi enemmän. Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet: https://paatokset.hel.fi/fi/paattajat/kaupunkiymparistolautakunta#members-list Kuvaaja: Tiina Tikka

Liito-oravakartoitusten aika on keväällä

Päivien pidentyessä liito-oravat lähtevät liikkeelle etsiäkseen uusia reviirejä. Paras aika tehdä liito-oravakartoituksia onkin kevät, helmi-toukokuu. Liito-oravat viihtyvät parhaiten varttuneissa sekametsissä, joissa on sekä kuusia että haapoja, mutta myös koivut ja lepät kelpaavat niille.

Jos lähimetsääsi uhkaa kaavoitus tai infrahanke tai hakkuusuunnitelma, ota yhteyttä, niin tulen tekemään ajantasaisen liito-oravakartoituksen! Veloitan pienen metsikön tarkistuksesta, missä menee korkeintaan puoli päivää, 50 euroa ja kokonaisesta työpäivästä 100 euroa + matkakulut päälle.

Mitä näyttöjä minulla on liito-oravakartoituksista? Kartoittaessani liito-oravia Vantaan Petaksenmetsässä ilmoitin nämä ylläolevan kuvan esittämät havainnot Vantaan kaupungille. Keimolanmäen rakenteilla oleva asuinalue rajattiin alkamaan vasta tämän puun pohjoispuolelle. Helsingissä, Pajamäessä minun ja erään toisen kartoittajan tekemät havainnot pysäyttivät Raide-Jokerin tunnelityömaan yli puoleksitoista vuodeksi. Olen kartoittanut liito-oravia myös muun muassa Helsingin Keskuspuistossa, Pohjois-Haagassa ja Vantaan Friimetsässä.