Riistavuoren liito-oravien ydinalue on laajentunut

Viimeisessä, Helsingin kaupungin virallisesti sertifioimassa liito-oravakatsauksessa 2022-2023 Haagan länsipuoliseen, asuinalueen ja Vihdintien väliin jäävään metsään eli Riistavuoreen ja siihen läheisessä yhteydessä oleviin Etelä-Haagan metsiin oli merkitty neljä liito-oravien ydinaluetta: numero 60, jonka Uudenmaan ELY-keskus ja molemmat hallinto-oikeudet antoivat tuhoutua Englantilaisen koulun työmaan alle, numero 98, joka on tulkittu kaksiosaiseksi; Riistavuorenpuiston koillisimman nurkan ja junaradan väliin jää varsinaiseen Riistavuorenpuistoon kuuluva ydinalue, jonka etäispäätteeksi on tulkittu Angervotien, Riistavuorenkujan ja Isonnevantien välisen korttelialueen sisäpuolinen alue sekä isoimpana ydinalue numero 150, jonka on tulkittu kattavan osan pohjoisesta Riistavuorenpuistosta: vähäsen Riistavuorenpolun eteläpuoleista osaa metsää, suurimman osan ydinalueesta ollessa Riistavuorenpolun pohjoispuoleisten kallioiden etelä- ja länsirinteiden kuusivoittoisessa metsässä. 

Maastokäyntini 5.3. on varsin aikainen ajankohta liito-oravakartoitukselle: yleensä liiturit eivät ole vielä noina aikoina kovin aktiivisia ja papanat lumen muhjuistamina ja harmahtavina erottuvat maastosta vähän niin ja näin. Siitä huolimatta Riistavuorenpuiston ydinalueelta 150 löytyi 33 kuusen juurelta liito-oravanpapanoita! 

Ilmoitin länsiratikkahankkeelle, Helsyyn, apulaispormestari Johanna Laisaareen ja laji.fi -portaaliin havainnoistani. Jokaista liituripuuta en merkinnyt laji.fi:hin, ainoastaan ydinalueen "kulmat"; koko tämän alueen sisällä on merkkejä siitä, että liito-orava on liikkunut alueella säännöllisesti ja laajalti. 

On perusteita laajentaa liito-oravan ydinaluetta numero 150 ulottumaan lounaassa aina Riistavuorenpolun ja Vihdintien kulmaan, luoteessa jokseenkin kohtaan, jossa oheisessa kartassa lukee sana "Riistavuorenpuisto", ison R-kirjaimen tienoille. Liito-orava liikkuu molemmin puolin alueen etelä-pohjoissuunnassa kulkevaa kevyen liikenteen hiekkatietä, kun aiempi ydinaluerajaus rajaa käytännössä metsän tuon hiekkatien läntisen puolen ydinalueen ulkopuolelle. Ja varsinkin tämän ydinalueen eteläosan tulisi nk. Länsi-Haagan kaavaan liittyvä päiväkotirakentaminen tuhoamaan. Ilmoitan näistä havainnoistani myös kaupungin virallisille liiturikatsauksen laatijoille. 

 

Saaristotie on Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaavan suurin kipupiste

 

Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys IULY ry, Porvoonseudun Lintuyhdistys PSLY ry ja Porvoonkorpi-ryhmä näkevät Itäisen saaristotien ja sen oheiskaavoituksen nyt käsiteltävän keskeisten alueiden osayleiskaavan suurimpana ongelmana.

Keskeisten alueiden osayleiskaavassa kiitosta ansaitsee se, että siinä on päädytty kannattamaan kokonaisuutena eniten luontoa säästäviä rakennemallivaihtoehtoja. Kuitenkin IULY, PSLY, Porvoonkorpiryhmä ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri kiinnittävät huomiota Porvoon keskeisimmän luonto- ja virkistysalueen eli Porvoonkorven tilanteeseen. Vaikka se onkin enimmäkseen osoitettu kyseisessä osayleiskaavassa virkistysalueeksi ja jää näin rakentamisen ulkopuolelle, niin nykyisen Kevätlaakson alueen laajentaminen itäänpäin, Humlan suuntaan jopa puoli kilometriä kaventaisi vaarallisen paljon Porvoon laajinta monimuotoisuuskeskittymää ja virkistysaluetta kohdasta, joka muutenkin on pullonkaula. Jos viherkäytävä tai ekologinen yhteys kapenee siten kuin osayleiskaavassa on esitetty, liikenteen melu kulkeutuu syvälle metsään. Lisäksi uusi asutus lisää pienenevän viheralueen käyttöpainetta.

Kiinnitämme myös huomiota siihen, että Ruduksen sorahankkeen kaatuminen Helsingin hallinto-oikeudessa vie paljolti pohjan niiltä argumenteilta, joilla saaristotien tarpeellisuutta on perusteltu. Mitään rekkarallia ei ole ollut vuosikymmeniin ja epätodennäköisesti on tulossakaan. Ja Kevätlaakson alueen itään jatkamisen tarpeellisuutta epäiltiin jo osayleiskaavassakin; se tulisi harkittavaksi aikaisintaan 2050-luvulla.

Jos saaristotien on tarkoitus tarjota esimerkiksi kevätlaaksolaisille nopeampia (auto)liikenneyhteyksiä pääkaupunkiseudulle, niin moni on muuttanut alueelle kuitenkin Humlan luontovirkisttysalueen houkuttelemina, kuten Uusimaastakin 17.2. luettiin. Osayleiskaavassakin viitattiin 3/30/300 -ohjeeseen, joka pitää ihanteenaan sitä, että kaikessa rakentamisessa pitäisi huolehtia, että kaikkien asuntojen ikkunoista näkyy vähintään 3 puuta, kaupungin latvuspeittävyyden pitäisi olla vähintään 30% ja matka laajemmalle viheralueelle ei saisi olla kuin korkeintaan 300 metriä. Tästä on olemassa myös paljon tutkimuksia; esimerkiksi luonnon terveysvaikutusten tutkimuksen uranuurtaja professori Liisa Tyrväinen sanoo, että pidempi etäisyys viheralueille vähentää oleellisesti luonnossa virkistäytymistä, mikä taas heikentää luontosuhdetta ja kehon luontoaltistusta, mikä lisää esimerkiksi autoimmuunisairauksia ja II tyypin diabetesta (asiasta ovat kirjoittaneet esimerkiksi immunologi Tari Haahtela ja UKK-instituutti).

Kaupungin suunnitelmat siirtää Porvoonkorven alkua 500 metriä nykyisestä itään, Humlan suuntaan olisivat edellämainitun osayleiskaavassakin mainitun 3/30/300 -suosituksen vastaisia. Niitä voisi pitää myös petoksena, jos kaupunki on markkinoinut Kevätlaakson uudisaluetta lähipalveluna olevalla Humlan virkistysalueella. Kaupungin suunnitelmien ongelmallisuus ei kuitenkaan rajoitu saaristotiehen, vaan myös sen oheiskaavoitukseen; saaristotielinjauksen varteen on myös suunniteltu asuintaloja, jolloin upea, monimuotoinen metsä menetettäisiin.

Jos Porvoo kuitenkin katsoo saaristotien tärkeäksi itselleen, niin se hyödyttäisi enemmän nykyasukkaita, jos sen linjausta siirrettäisiin noin 600-700 metriä länteen, esimerkiksi jatkamalla oheisen kuvan tapaan Kevätlaaksontietä siten, että Saaristotie yhtyisi Tarkkistentiehen Toukovuoren ja Tarkkisten välissä.

Tuolloin saaristotietä voisivat hyödyntää myös toukovuorelaiset, jotka nyt ovat liikennemotissa sekä Omenatarhaan ja Kevätlaaksonrinteeseen suunniteltujen uudisasuntojen asukkaat. Tämä linjaus olisi myös nopeampi, yksinkertaisempi ja halvempi toteuttaa, kun metsänkaatoja ei tarvittaisi.