Vantaalla sijaitsevien
Friimetsän ja Petaksen sekä Helsingin Haagan alueella sijaitsevan Riistavuoren
alueiden liito-oravaselvitys tehtiin huhti-toukokuun vaihteessa 2019. Ihanteellisin
aika tälle työlle on juuri kevät, sillä ensinnäkin tuolloin nuoret
liito-oravakoiraat etsivät naaraita pariutumistarkoituksessa mutta toiseksikin,
vielä tuolloin liito-oravien papanat eivät ole vielä maastoutuneet vihertyvään
kenttäkerrokseen.
Orientoivana
maastokäyntinä tein Keijo Savolan kanssa 29.3.2019 kenttäkäynnin Laaksoon,
Lääkärinkadun alueelle, jossa Savola havainnollisti minulle mitä asioita
maastosta kannattaa katsoa (suurimmat kuuset, niiden läheisyydessä olevat
haavat ja niiden mahdolliset kolot; lisäksi Savola teroitti, että myös koloiset
lepät ja koivut kannattaa syynätä liito-oraville potentiaalisina
habitaatteina). Orientoituakseni itsenäiseen selvitystyöhön, sain Savolalta
”pilotiksi” käydä Pakilassa Kyläkunnantiellä 1.4., jonne tein itsenäisen
liito-oravakartoituskäynnin 1.4. liittyen Pakilantien, Kehä I ja Kyläkunnantien
väliseen kaavoitussuunnitelmaan. Lisäksi sain Savolalta malliksi hänen
laatimansa kannanoton Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungista, joka
sivusi Riistavuoren selvitysaluettani. Kävimme myös Savolan kanssa
esiselvityskäynnillä Petaksen alueella 18.4.
Olen käyttänyt
antamassa ideoita raporttini malliin Savolan suosituksesta mm. Espoon
Ruukinrannan luontoselvitystä sekä Helsingin tuoreinta (2018) liito-oravakartoitusta.
Friimetsä
Tein päivän
maastokeikan Friimetsään keskiviikkona 24.4.2019 Friimetsä on liito-oravien suhteen
puutteellisesti kartoitettu. Tehtävänäni oli selvittää Friimetsän alueen
soveltuvuutta liito-oravan elinympäristöksi metsänhoitokuvioittain; työ liittyy
ajankohtaiseen Myyrmäen metsäsuunnitelmaluonnokseen sekä tuoreeseen Vantaan
yleiskaavaluonnokseen, jossa huomattavalle osalle selvitysalueestani on
osoitettu asuinkaavoitusta.
Friimetsässä
tutkin mainitun metsäsuunnitelmaluonnoksen kuviot 1690 (pinta-ala 0,6
hehtaaria), 1692 (1,5 ha), 1694 (1,6 ha), 1700 (3,6 ha), 1701 (1,6 ha) ja 1702
(2,7 ha). Tarkastelualueen pinta-ala on yhteensä 11,6 hehtaaria. Kuvio 1690
rajautuu Friimetsän eteläpuoleiseen peltoon, ja on mäntyvaltainen; mäntyjen lisäksi
alueella on koivuja. Kuusia alueella on hyvin vähän; suurempia kuusia vain
yksi, joten alue ei ole liito-oraville kovinkaan hyvin soveltuva ympäristö.
Kuvio 1690 ja 1692 erottaa toisistaan metsäautotie; kuvion 1692 Vihdintiehen
rajautuvassa lounaisnurkassa on jo tehty harvennushakkuita. Muuten kuvio 1692
on sekarakenteista mänty-kuusi-koivumetsää, jossa on myös kookkaiden haapojen
rivistö.
Kuusi on kuvion 1692 valtapuu, ja kuvio rajautuu idästä rauhoitettuun
pähkinäpensaslehtoon. Maapuuta on varsin runsaasti. Alue soveltuisi varsin
hyvin liito-oraville, mutta en tehnyt tällä reissulla havaintoja mahdollisista
pesäpuista tai pipanoista, semminkin kun kuusikko ja haaparivistö sijaitsevat
toistensa välittömässä läheisyydessä.
Friimetsän alueen
keskellä olevan mäenrinteen – jonka eteläpuolelle ulottuu kuvio 1692, itäpuoli
on suojelualuetta ja länsirinne kuviota 1694 – pohjoispuoleiset metsäkuviot
1700-1702 rajautuvat pohjoispuoleltaan Friimetsän asuinalueeseen. Näistä kuvio
1701 rajautuu pohjoispuoleisen asuinalueen tontteihin ja joidenkin tonttien
komposteja on sijoitettu kuvion 1701 puolelle. Näillä kuvioilla, etenkin
kuviolla 1702 on runsaasti maapuuta, mutta vähemmän liito-oravien suosimaa
vanhaa kuusikkoa: kuusi on kyllä kuvion valtapuu, mutta ne eivät ole kovin
järeitä, ja isommista lehtipuista lähinnä raitaa ja koivua. Kuvio 1701 on
paikoin kosteikkoinen ja soistunut. Siellä kuusien ja mäntyjen lisäksi kasvaa
mm. leppää, koivua ja raitaa. Kuvio 1700 on kuusivoittoista metsää mäen
pohjoisrinteellä ja sen pohjoispuolella. Sen sijaan siellä ei ole juurikaan
liito-oravien tarvitsemia vanhoja lehtipuita, kuten haapoja, leppiä tai
koivuja.
Johtopäätöksenäni
Friimetsän kuvioista eniten liito-oravapotentiaalia on kuviolla 1694, joka on
erittäin hyvin liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Sen länsirinteellä on
kuusien lisäksi runsaasti vanhahkoa haapaa, myös kolopuita. Näistä ei ole
mainintaa metsäsuunnitelman liitteenä olevassa kuvioittaisessa
inventointiluettelossa. Lisäksi alueella on ainakin mäntyä ja raitaa.
Friimetsän alueesta myös kuvioilla 1701 ja 1692 on ainakin korkeaa
liito-oravapotentiaalia. Kuviolla 1692 on erittäin paljon
liito-oravapotentiaalia kuvion eteläreunan osalta, jossa on sekä korkeaa
haavikkoa että kuusikkoa. Kuvion 1701 puusto on hyvin erirakenteista, mukaan
lukien myös vanhoja kuusia, ja maa- ja lahopuuta on kiitettävän runsaasti.
Friimetsä jäi
alueena vuoden 2016 tehdyn läntisen Vantaan liito-oravaselvityksen
ulkopuolelle, ja on syytä tarkastella myös liito-oravan levittäytymiselle
olennaiset yhteydet. Alueen länsipuolelta rajaama Vihdintie muodostaa noin
50-60 metriä leveän puuttoman kulkuesteen, joka saattaa olla juuri kapeimmista
kohdistaan ylitettävissä. Kapeimmillaan Vihdintien puuton alue on kuvion 1690
ja tämän tarkastelun ulkopuolelle jääneen kuvion 1691 kohdalta, ja tämän vuoksi
näiden kuvioiden etenkin länsireunoihin on jätettävä yhteyspuita, jotta yhteys
Vihdintien ylitse säilyisi Askiston ja Odilammen kautta laajempiin Lahnuksen ja
Luukin alueen liito-oravametsiin. Myös on vältettävä suojeltuun
pähkinäpensaslehtoon rajautuvien kuvioiden – 1692, 1694 – reunojen
laajamittaisempaa hakkuuta. Etenkin on pidättäydyttävä kuvion 1692 itäreunan
vanhojen kuusten hakkuusta ja eteläreunan haavikon hakkaamisesta.
Friimetsä ei
kytkeydy Länsi-Vantaan liito-oravaselvityksen eteläisempiin alueisiin, sillä
Kehä III on leveä ja sen reuna-alueet tiheästi rakennettua teollisuus- ja
varastoaluetta. Hermaskärrin suuntaan puuton alue on kapeimmillaan sadan metrin
luokkaa muodostaen levittäytymisesteen liito-oravalle. Tämän vuoksi onkin
tärkeää huolehtia kytkeytyneisyydestä Vihdintien ylitse ja Petaksen, Myllymäen
ja Kivistön itäisimmille alueille. Kuvioista 1690, 1692 ja 1694 yhteys tapahtuu
pähkinäpensaslehdon kautta ja kuvioiden 1700-1702 itäosista. Kuviot 1700-1702
tarjoavat yhteyden läntisten Kivistön, Petaksen ja Myllymäen ydinalueiden
ja kuvioiden 1692 ja 1694 välillä. Tämän vuoksi kuvioiden 1700-1702 etenkin
itäosien hoidossa tulee noudattaa malttia. Friimetsän alueen
metsänhoitosuunnitelmat herättävät epäilyksiä, että lieneekö metsän
harventaminen pohjatyötä Vantaan yleiskaavaluonnoksessa alueelle osoitetulle
asuinkaavoitukselle, mikä on vielä metsänhoitoa suurempi uhka alueen
luontoarvoille ja liito-oravakelpoisuudelle. Yleiskaava antaa vain
viitteellisen käsityksen, mitä ja minne tarkasti tultaisiin asemakaavoittamaan,
mutta joka tapauksessa yleiskaava mahdollistaa asuinrakentamista ainakin
kuviolle 1700 - aivan pähkinäpensaslehdon rajaan kiinni - ja soistuneille
kuvioille 1701 ja 1702.
