FRIIMETSÄN ALUEEN
LUONTOSELVITYS
Michael Perukangas 05/2019
Suomen
luonnonsuojeluyhdistyksen Uudenmaan piirin kanssa sovitusti tein
huhti-toukokuussa Vantaan Friimetsän alueella luontoselvityksen. Tämä raportti
on osana Stadin ammattiopiston luonto-
ja ympäristöalan perustutkinnon valinnaiseen opintokokonaisuuteen
Luontoselvitysten laatiminen, joka on kurkistus luontokartoituksen maailmaan. Kyseiseen opintojaksoon ei kuitenkaan järjestetä opetusta, joten kiitokset korvaamattomasta avusta ja tehtävänannosta kuuluvat Keijo Savolalle.
Suojellut luontotyypit
Friimetsän alueen
metsässä, joka jää varsinaisen Friimetsän asuinalueen eteläpuolelle ja
Vihdintien itäpuolelle, tarkasteluni kohteena olivat Vantaan metsänhoidollisen
hakkuusuunnitelman tausta-aineistona olevan puustotaulukoinnin metsäkuviot
1690, 1692, 1694, 1700, 1701 ja 1702. Tämän metsäsuunnitelman inventointi- ja toimenpide-esitykset
-taulukon on tuottanut keskusmetsälautakunta Tapio.
Friimetsässä keskityin
näihin metsäkuvioihin kyseisen taulukon antamien puustotietojen perusteella;
näistä sai käsityksen että kyseisillä alueilla saattaisi olla
liito-oravapotentiaalia, sillä kyseinen inventointi kertoi kyseisillä kuvioilla
esiintyvän liito-oravien indikaattoripuita eli paitsi kuusta, myös haapaa. Friimetsän
liito-oravakartoituksessa tästä lisää. Tulen tekemään lisäksi yleiskatsauksen
kyseisiin kuvioihin rajautuviin metsäkuvioihin 1691, 1693, 1695 sekä 1696;
lisäksi olen tehnyt kierroksen suojellussa pähkinäpensaslehdossa, sillä
tarkasteluni kohteena olevat kuviot rajautuvat siihen.
Friimetsän pähkinäpensaslehtoa
Friimetsän tarkasteltavalla
alueella - tai tarkemmin sanottuna, ne ovat yhteydessä siihen - on
havaittavissa Luonnonsuojelulain 29 § tarkoitetuista
suojelluista luontotyypeistä 2) pähkinäpensaslehto. Rajautuminen
suojelualueeseen nostaa tarkastelualueeni Metso-arvoa. Pähkinäpensaslehto
rajautuu lännessä selvitykseeni kuuluvaan metsäkuvioon 1692. Pähkinäpensaslehdon
aseman turvaa sen ympärille perustuva luonnonsuojelualue.
Metsäkuviolla 1701 on pienehkö lehtokorpi, vaarantunut suotyyppi
Etelä-Suomessa, joka on metsälaissa luokiteltu erityisen tärkeäksi
elinympäristöksi. Siellä kasvaa runsas sammalisto ja saniaislajisto, mm.
rahkasammalta, ja puista siellä kasvaa etenkin rauduskoivuja, pihlajia, kuusia
ja mäntyjä. Puusto on hyvin erirakenteinen, ja myös runsas maapuusto on hyvin
erirakenteista ja -ikäistä. Kuvion lävitse kulkee asutuksesta alkava vanha,
osin metsittynyt metsäautotie.
Metso-luokitus
Friimetsän alueen tarkasteluyksikkönäni siis ovat edellämainitun hakkuusuunnitelman
mukaiset metsäkuviot. Näihin liittyvä inventointilista toimii myös
tsekkauslistana, jota vasten voin tarkastella omaa puulajiluokitustani.
Kuitenkaan en käytä Tapion inventointia pohjana omalle työlleni kuin
aluejaottelumielessä, enkä anna sen ohjata omia tulkintojani metsätyypeistä tai
kuvioiden sisältämistä luontoarvoista.
Kuvio 1690 ei saa Metso-luokitusta, sillä se on varsin harva (harvennettu)
metsä, jossa ei ole käytännössä lainkaan maa- tai lahopuuta, pienvesistojä tai
muitakaan erityisiä monimuotoisuusarvoja. Lisäksi kuvion puuston rakenne on
varsin yksipuoleinen ja hoitoaste korkeahko. Kuvion pääpuulaji on mänty;
lisäksi siellä kasvaa pieniä kuusia, pajuja ja koivuja. Mainittavin kuvion luontoarvo
on sen metsätyyppi, joka on lehto, ja sen kenttäkerroksen hallitseva kasvi on
valkovuokko. Lehtoisuus kuitenkaan ei itsessään ole Friimetsän alueella
kovinkaan ainutlaatuista, sillä sitä esiintyy ainakin kuvioilla 1692, 1694,
1701 ja 1702 joko laikkuina tai korpityyppisenä elinympäristönä.
Kuviolla 1692 on runsain mitoin maa- ja lahopuuta ja puusto on erirakenteinen
ja monilajinen. Hallitsevana puuna on kuusi; kuvion 1690 ja 1692 rajana toimivaa
metsäautotietä vasten, siis kuvion eteläreunalla runsaasti kasvaa kookkaiden haapojen
rivi; lisäksi kuviolla esiintyy mäntyjä ja koivuja. Kuvio rajautuu itäosaltaan
suojeltuun pähkinäpensaslehtoon, ja kuviolla on lehtolaikkuja itään painottuen.
Etenkin kuvion kaakkoiskulmassa ja luonnonsuojelualueella kasvaa kookkaita
kuusia, joita liito-orava voisi potentiaalisesti käyttää, varsinkin kun niiden
välittömässä läheisyydessä on kookkaiden haapojen rivistö. Kuvion poikki etelä-pohjoissuunnassa
virtaa luonnonmukainen noro kohdassa N 6687419 E 380677 (jota en kyennyt
paikantamaan ensimmäisen maastokäyntini jälkeen, joten se saattoi kyllä myös
olla lumen sulamisvedestä aiheutunut). Kenttäkerroksen tyyppikasvina on
valkovuokko, muuten kenttäkerros on suhteellisen niukkaa varvikkoa, jossa esim.
käenkaali, kielo ja muut lehtokasvit alkoivat kunnolla tulemaan näkyviin vasta
kolmannella maastokäynnillä. Ylempänä rinteessä kuvion koillisrajalla kasvaa
koivikkoa. Kuvion länsiosa on tuoreempaa; lehtolaikkuja on täälläkin
paikoitellen ja maapuuta runsaasti. Kuvio saa Metso-luokituksen I mahdollisen
noron, runsaan maapuuston, erirakenteisen puuston, lehtoisuuden ja
suojelualueeseen rajautuneisuuden vuoksi.
Kuvion 1692, luonnonsuojelualueen ja kuvion 1694 väliin jää kuvio 1693,
joka jää tämän tarkastelun ulkopuolelle. Se on mäenrinteen mäntyvoittoista
metsää, jossa kasvaa myös jäkälittyneitä koivuja.
Kuvio 1694 rajautuu eteläreunaltaan suojelualueeseen. Kuviolla on
lehtolaikkuja, ja sen valtapuuna on kuusi. Lisäksi siellä kasvaa koivuja,
kuusta, pajua, pihlajaa ja kuvion keskivaiheilla on haapalehto, jossa on
muutama kelohaapa ja melko runsaasti kantoja. Kuvion länsiosa on suhteellisen
hämärää kuusien hallitsemaa sekametsää, ja itäosalla suojeltua
pähkinäpensaslehtoa vasten jonkin verran pähkinäpensaita. Epäselväksi jäi,
miksi kuvion itäreunassa aivan pähkinäpensaslehdon rajalla oli suuri joukko
pihlajia nirhitty noin 2-2,5 metrin korkeudelta. Ehkä hirvien tekosia, mutta
hirvenläjiä ei kuitenkaan tällä kuviolla näkynyt (sen sijaan naapurikuvioiden
1700 ja 1701 rajoilla niitä näkyi). Kuviolla on runsas lintulajisto, mm.
peippo, pajulintu ja närhi. Kuvio saa Metso-luokituksen II.
Kuvio 1694
Kuvio 1700 rajautuu eteläosistaan kuvioon 1694. Se on valoisa ja
kosteapohjainen, ja etenkin sen itäosissa on erittäin runsaasti maapuuta.
Alueen etelä- ja länsipuolen valtapuu on kuusi; muuten kuviolla kasvaa
pääasiassa kuusta ja koivua sekä jokunen haapa, pihlaja ja raita. Kuvio saa
Metso-luokituksen III.
Kuviota 1700 sen kaakkoisosistaan.
Kuvio 1701 on kuusi-mänty-rauduskoivusekametsää, jossa on eri-ikäistä
sekarakenteista puuta, ja erittäin runsaasti maapuuta. Muita puulajeja ovat
ainakin raita ja pihlaja. Maapohja on tuore, kostea, kuviolla on lehtolaikkuja
ja sen poikki kulkee vanha osin umpeenkasvanut metsäautotie. Kuvio saa
Metso-luokituksen I-II.
Kuviota 1701
Kuvio 1702 on suhteellisen avointa ja valoisaa metsää, joka rajoittuu
pohjoisosistaan asuinalueen tontteihin. Kuviolta löytyy noro tai allikko, jossa
ei ole virtausta. Kuviolla on pieni lehtokorpi, jossa kasvaa mm. käenkaalia, kortteita,
sananjalkaa ja useampaa saniaislajia. Sammallajisto on varsin runsas, mm.
rahka-, seinä- ja lehväsammalia. Alueen koillisosassa on laajahko
metsätuhoalue, jossa suurin osa puustosta on kaatunut ja jäänyt maastoon
maapuuksi. Kuvio saa Metso-luokituksen I suon, noron sekä erittäin runsaan
maapuun vuoksi.
Kuvion 1702
metsätuhoaluetta.
Lehtokorven pohjakerrosta.
Vesistökatsaus
Vesilain 11 § tarkoitetuista
suojeltavista vesiluontotyypeistä alueella kulkee metsäkuvion 1692 alueella
pohjoinen-eteläsuunnassa lähellä suojellun pähkinäpensaslehdon rajaa noro,
jonka koordinaatit olivat kohdassa N 6687419 E 380677. Tosin tätä noroa ei
löytynyt enää viimeisellä maastokäynnillä, joten kyseessä saattoi olla myös
lumien sulamisveden muodostama puro. Noron virtaussuunta on pohjoisesta
etelään, mutta maastokäyntieni perusteella jää epäselväksi, voidaanko puhua
varsinaisesta norosta, sillä sen säännöllisyyden havainnointi vaatisi pidempää
aikajännettä.
Metsäkuviolta 1702 – jolla on myös pieni lehtokorpikuvio – löytyy kohdalta
N 6685444 E 378070 löytyy noro tai allikko, jossa ei ole virtausta.
Metsäkuvion 1701 vesiaihe.
VIITTEET:
Monimuotoisuudelle
arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen. Metso-ohjelman luonnontieteelliset
valintaperusteet 2016-2025. Ympäristöministeriön raportteja 17/2016. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74890/YMra_17_2016.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vantaan
luonnonsuojelualueselvitys: https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/119105_Luonnonsuojelualueselvitys.pdf
Vantaan yleiskaava 2020:
esitys uusista luonnonsuojelualueista: https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/141791_UudetSLalueetehdotus.pdf
