Ensimmäinen opiskeluviikkoni Stadin ammattiopiston luonto- ja ympäristöalan ensimmäisen koskaan aloittavan vuosikurssin opiskelijana meni paljolti tutustumiseen: kouluun ja opiskelukavereihin. Kuitenkin myös opin, ehkä enemmän kuin minään muuna kouluviikkona elämässäni, lukuunottamatta ensimmäistä kouluviikkoani, josta on todellakin jo 40 vuotta (jolloin aloitin ensimmäisten joukossa Etelä-Suomessa peruskoulun).
Ensimmäisellä kouluviikollani, joka oli järjestysnumeroltaan 33, opettelin Kumpulan koulukasvitarhalla tunnistamaan erilaisia puutarhatyökaluja, joista satunnaisista lähinnä lapsuuteen sijoittuvista palstakokemuksistani huolimatta pystyin suurimmaksi osaksi arvaamaan käyttötarkoituksen, jos ei muuten niin poissulkemismenetelmällä. Lisäksi kitkimme hieman rikkaruohoja, opimme luonnonmukaisen viljelyn joitakin periaatteita (kuten sen, että viljelyskasvia kannattaa vaihtaa vuosittain jo siksikin, ettei tuhoeläinkanta ehtisi pesiytymään ja sen, että kiinankaali houkuttelee ampiaisia jotka jättävät muut viljelyskasvit paljolti rauhaan, jos palstan reunustaa kiinankaaliriveillä). Sitten karsimme omenatarhasta omenaruttoisia yksilöitä, ja opettelimme tekemään juurta jaksaen omenamehua, kaikki työvaiheet.
Perjantaina Vuosaaren Uutelassa opeteltiin - tai siis omalta osaltani se oli kertausta - eri metsätyyppejä: erilaiset kangasmetsät ja lehdot sekä bongattiin kymmeniä kasvilajeja.
Hyvin havainnolliseksi menetelmäksi osoittautui neliömetrin eristäminen kenttäkerroksesta, sillä silloin eri kasvilajien keskinäinen esiintyvyys tulee selväksi; lisäksi se havainnollistaa, että yllättävän pienelle alueelle voi mahtua aika montakin lajia.
