TERVETULOA SIENIRETKELLE KANSANEDUSTAJA TIINA ELON KANSSA!

Porvoon Vihreät järjestää sunnuntaina 22.9.2024 sieniretken Porvoon Humlassa. Lähdemme liikkeelle klo 12.00 Humlan majalta, Rotnäsintie 199, 06200 Porvoo.

Mukana retkellämme on Vihreiden kansanedustaja Tiina Elo, jonka kanssa voi sienestyksen lomassa keskustella mm. metsiensuojelusta ja luonnon monimuotoisuusteemasta. Sienien tunnistusapuna ja sieniasiantuntijana retkellä toimii luonto- ja ympäristöneuvoja sekä keruutuoteneuvoja Manki Perukangas. Humlan reitillä on laavu tulisijoineen, jota voi käyttää ellei ole voimassaolevia metsäpalovaroituksia. Tarjoamme osallistujille kahvia ja mehua, mutta ota mukaan muita eväitä ja tule virkistäytymään luonnon rauhaan! Tapahtuman esteettömyystiedot: Humlan majalle pääsee autolla (autopaikkoja majan läheisyydessä) ja polkupyörällä. Majalta kuljettu sieniretki tapahtuu sekä metsässä että poluilla ja reitin pituus on yhteensä noin 2 km. VÄLKOMMEN PÅ SVAMPUTFLYKT MED RIKSDAGSLEDAMOT TIINA ELO! De Gröna i Borgå ordnar på söndagen 22.9. en svamputflykt till Humla i Borgå. Vi startar kl 12 från Humla friluftsstuga, Rotnäsvägen 199, 06200 Borgå. Gröna riksdagsledamoten Tiina Elo följer med oss på utflykten och med henne kan vi diskutera bl.a. skogsskydd och naturens mångfald medan vi plockar svamp. Natur- och miljörådgivare och uppsamlingsproduktrådgivare Manki Perukangas fungerar som svampsakkunnig och hjälper oss identifiera svampar. Det finns en eldplats vid Humla fritidsstuga, som vi kan använda ifall ingen varning för skogsbrand är i kraft. Vi bjuder på saft och kaffe, men du får gärna ta egen matsäck med. Kom med och njut av naturen! Evenemangets tillgänglighet: Man kommer fram till Humla friluftsstuga med bil (parkeringen ligger helt bredvid) och cykel. Från stugan går vi en ca två kilometers promenad i skogen och på stigar.

Vaarallinen luonto Porvoossa

Porvoossa pidetään luontoa vaarallisena. Puut pitää poistaa ulkoilureittien varsilta, vaikka kantoja tarkastelemalla niiden arvioiminen lahovikaisiksi on ollut monasti hätävarjelun liioittelua. Nyt Humlan reitiltä ja Kevätkummusta aiotaan poistaa joitakin siirtolohkareita, jotka ovat olleet paikallaan kymmenisen tuhatta vuotta, eivätkä ne ole aiheuttaneet vaaraa kenellekään. Nyt Porvoossa yksi virkamies on ryhtynyt pelkäämään luontoa: puita ja kiviä. 

Tosiasiallisesti nämä halutaan poistaa luisteluhiihtäjien ja tilannenopeudeltaan liian vauhdikkaiden pyöräilijöiden takia. Kuitenkin veikkaisin, että hiihtäjät ja pyöräilijätkin menevät luontoon liikkumaan ollakseen luonnossa. Täällä on yhdellä viranhaltijalla liikaa (mieli)valtaa; mielestäni yhteistä ympäristöä koskevat suunnitelmat pitäisi käsitellä lupa- ja valvontalautakunnassa, jollaiseksi entinen ympäristö- ja rakennuslautakunta on uudelleennimetty, ehkä siksi, että heikkopäisemmät eivät osaisi kääntyä oikean tahon puoleen? 

Näin pienessä kaupungissa luulisi tiedon voivan kulkea viranhaltijalta toiselle, jos niin haluttaisiin. Kuitenkin Kevätlaaksossa jyräävät työkoneet suojelluista hämähäkeistä ja rauhoitetuista vaskitsoista piittaamatta, ja kentällä siimaleikkureita ja kaivinkoneita käyttävät työntekijät eivät luultavasti tunnistaisi suojeltavaa lajia, vaikka jäisivät sellaisen alle.  Alueella elää havaintojeni mukaan myös hömötiaisia. Luontokartoituksia ei tehdä kaava-alueilla, koska se on maan tapa, ja kuntalaiset joutuvat valvomaan viranhaltijoiden toimien asianmukaisuutta ja tekemään luontokartoitukset kaavoittajan puolesta.

Manki Perukangas

Kaupunkiluontoaktivisti

Kirjoitus lähetettiin Uusimaa-lehteen, jonka mielipidepalstalla se julkaistiin tänään, torstaina 12.9.2024.

Ennen ja jälkeen: Pajamäki

 Aloitan julkaisusarjan, jonka tarkoituksena on dokumentoida samoja paikkoja Helsingissä ja muualla ennen ja jälkeen luonnon tuhoamisen. Aloitan sarjani varsin kattavasti dokumentoimallani Pajamäellä. 

Pajamäkeä kiertävässä metsässä Helsinkiin suunniteltu, Espoon Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri on aiheuttanut näkyvää tuhoa. Näissä kuvissa Raide-Jokerin läntisen suuaukon kohdalla ennen ja jälkeen tuhon. Metsän lisäksi räjäytettiin kohtisuoraa kallionseinämää, jollaisia vastaavia ei ainakaan Helsingistä juurikaan löydy. Tämä siksi, että 40 sekunnin matka-ajan säästö nähtiin Helsingissä tärkeämmäksi kuin luonto. Olisi nimittäin ollut mahdollista vetää reitti myös katuverkkoon, tuhoamatta luontoa.

Kuntalaisaloitteeni "Kevätkumpu II itäinen metsä on säästettävä"

Kaava-alueen nimi on harhaanjohtava

Tarkemmin sanoen pitäisi puhua Kevätlaaksonniityn ja Skaftkärrin kaavasta, sillä ei koko kaava-alue suinkaan ole niittyä. Tässä on eräitä huomioita kaava-alueeseen ja suunnitelmiin.

Kaavan perusteet ovat vanhentuneet

Kaavan vireilläoloaika on ollut huomattavan pitkä. Edellisen kerran siihen on liittynyt kuulemiskierros keväällä 2013, mistä on jo melkein 10 vuotta. Sinä aikana Kevätkummun asukasrakenne, palvelurakenne ja tietoisuus ekosysteemipalveluista on kehittynyt paljon.

Kaava mahdollistaa siis jopa noin 250 asunnon rakentamisen. Ottaen huomioon rakennustyypin ja huomioiden sen, että viimeisen 10 vuoden aikana lähialueelle toteutettujen uudisalueiden asukkaat ovat pääasiassa lapsiperheitä - mikä sinänsä on hyvinkin toivottava kehitys väestöpyramidin ja tulevaisuuden huoltosuhteen kannalta - on hyvin luultavaa, että lapsiperheitä muuttaisi myös näihin Kevätlaaksonniityn projektialueen taloihin. Kaavan vireilläoloaikana, eli noin kymmenen vuoden aikana Kevätkummun väestörakenne on muuttunut merkittävästi, etupäässä maahanmuuton myötä. Alueen suunnittelun pohjana väestöennusteet ovat siis vanhentuneita, jolloin alueen suunnittelu perustuu siis vanhentuneeseen tilannekuvaan.

Edelläsanotusta seuraa se, että kun yleensä alueiden täydennysrakentamista tai tässä tapauksessa, alueiden levittämistä viheralueille perustellaan sillä, että uudet asukkaat tukisivat palveluverkoston säilymistä alueella, niin tässä tapauksessa uudisasukkaat tukkisivat entisestäänkin jo alun alkaen liian pieneksi suunnitellun Kevätkummun koulun, sillä noin 180-250 uuteen omakoti-, rivi- tai paritaloon muuttaa voittopuolisesti lapsiperheitä, jolloin juuri laajennettuun ja nyt sopivasti mitoitettuun Kevätkummun kouluun tulisi näiltä uudisalueilta vähintäänkin kymmeniä lapsia. Mihin kouluihin ja päiväkoteihin heidät on tarkoitus mahduttaa?

Kaavan vireilläoloaikana tieto lähiluonnon merkityksestä on kasvanut

Kaavan vireilläoloaika on siis ollut poikkeuksellisen pitkä, ja tänä aikana tietoisuus ekosysteemipalveluista ja hiilinieluista ja luonnonsuojelusta on huomattavasti kehittynyt. Kaavaan liittyen, Kevätkumpu II:n itäpuolinen metsä aiotaan kaataa. Tämä on sen vastaista, että useissa tutkimuksissa todetaan, että lähimetsän on oltava asukkaista maksimissaan 300 metrin etäisyydellä; muuten metsän suotuisista terveysvaikutuksista nauttiminen hankaloituu etenkin lapsille (aluetta käyttävät kaikki Kevätkummun päiväkodit, eritoten metsään rajautuvassa omakotitalossa asuva perhepäiväkoti), liikuntavammaisille ja ikäihmisille. (asiasta lisää esimerkiksi Valtioneuvoston tuoreessa kansallisessa luonnon virkistyskäytön strategiassa) ja professori Liisa Tyrväisen tutkimuksissa.

Edellämainitussa strategiassa todetaan, että koronapandemia on lisännyt kansalaisten luonnon virkistyskäyttöä, ja mainitsemieni ryhmien (lapset, vanhukset, vaikeavammaiset) lisäksi lähiluonnossa liikkuminen laskee erityisesti nuorten lähiliikunnan kynnystä. Samassa asiakirjassa todetaan myös, että luonnossa vietetty aika vahvistaa luontosuhdetta, ja mitä lähempänä luonto on, sitä helpompaa siellä on viettää aikaa. Erityisesti ylipaino ja sen liitännäissairaudet (sydän- ja verisuonisairaudet, II tyypin diabetes, metabolinen oireyhtymä) ovat Suomessa kansallinen vitsaus, ja näiden ennaltaehkäisemiseksi liikuntamahdollisuuksia pitää lisätä, ei vähentää. (tästä lisää myös mm. lihavuustutkija Pertti Mustajoen ja UKK-instituutin kannanotoissa). Edellämainittu Valtioneuvoston strategia toteaa vielä, että "kuntaliitto, kunnat ja maakuntien liitot muistuttavat lausunnoissaan, että käytännön lähiluonnon saavutettavuus on monelta osin kuntien oman toiminnan sekä kuntien yhteistyön ja maakunnallisen tason toiminnan seurausta. Näiden roolia ja huomioimista osana luonnon virkistyskäytön edistämistä on korostettava".

Tieto ekosysteemipalveluista on lisääntynyt

Tietoisuus lähiluonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista on myös lisääntynyt. Lähiluonto, etenkin metsä, ei toimi ainoastaan hiilinieluna vaan myös ilmanpuhdistimena ja -raikastimena. Lisäksi se toimii luonnon omana melumuurina ja hulevesien suodattajana. Metsästä saa myös lähiruokaa: sieniä, marjoja ja villiyrttejä. Lapsille kosketus metsänpohjaan lisää myös heidän immuniteettiaan

Lähimetsän rakentaminen ei ole ilmastoviisasta ja se kiihdyttää luontokatoa

Kevätlaaksonniityn alueen rakentamista ei voida pitää mitenkään "ilmastoviisaana", sillä se poistaisi alueelta paikallisen hiilinielun ja lisäisi tuntuvasti liikennettä alueella. Lisääntyvä liikenne lisää myös turvattomuutta Kevätkummun rengasmuotoon rakennetuilla teillä, joilla jo nyt nähdään aivan riittämiin kaahailua ja kiihdyttelyä. Vielä vähemmän Kevätlaaksonniityn kaava vastaisi luontokatoon, sillä se lisäisi tuntuvasti paikallista luontokatoa, eikä ole mitään takeita siitä, että Kevätlaaksonniityn alueen rakentaminen vähentäisi luontokatoa jossain muualla, jossa luontokatoa tuottavat haja-aluekaavoituksen lisäksi metsätalous.

Kevätkumpu kakkosen itäpuolinen (Marjatantien-Tuurintien-Vellamontien-Tellervontien) itäpuolinen metsä sisältää jääkautisen siirtolohkareen. Siellä kasvaa myös erittäin vanhoja kuusia ja metsä on länsireunaltaan kookkaiden haapojen reunustama. Kyseessä on juuri sentyyppinen monimuotoinen metsä, joka on erittäin hyvin liito-oraville soveltuva, ja liito-oravan elinympäristöt ovat suojeltavia.

Johtopäätökset Maankäyttö- ja rakennuslain kannalta: metsä on syytä jättää rauhaan

Edellämainituista syistä Kevätlaaksonniityn kaava onkin hylättävä ainakin metsään rakentamisen osalta. Porvoon tavoitellessa uusia asukkaita on myös nykyisten asukkaiden hyvinvoinnista oltava kiinnostuneita. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 § mukaan "asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen." Edellä sanomani perusteella ei ole perusteltua esittää, että tämä kaava olisi Maankäyttö- ja rakennuslain 54 § mukainen. Myös niityllä oleva nykyinen suoksi vaihettuva, osmankäämejä kasvava lampi lähiympäristöineen tulee säästää kaavoituksen vaikutuksilta.

Prosessikommentti: kaavoitukseen vaikuttaminen on tehty liian vaikeaksi

Lopuksi vielä prosessikommentti. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on erikseen nostettu esille kuntalaisten oikeus vaikuttaa kaavoitukseen. Kuntalaisten vaikuttamista ainakaan helpota myöskään se, että kaupunkikehityslautakunnan sähköpostiosoitteita ei olla julkaistu (eivätkä kaupungin sivulla olevat "lähetä sähköpostia" -linkit johda minnekään). Nyt siis luottamushenkilöihin voi vaikuttaa vain sellainen kuntalainen, joka sattuu tuntemaan jonkun luottamushenkilön henkilökohtaisesti.

Me, kuntalaisaloitteen allekirjoittajat, vastustamme Kevätkumpu kakkosen itäisen metsän kaavoitusta ja haluamme säilyttää metsän.