Tämä julkaisu on toinen osa Kestävällä tavalla toimiminen -opintokokonaisuuden jaksoa Ympäristön tilan tutkiminen ja hoito.
TALKOO 2: VIRTAAVAN VEDEN KUNNOSTUSTALKOO MUSTAPUROLLA 23.8.18
TALKOO 2: VIRTAAVAN VEDEN KUNNOSTUSTALKOO MUSTAPUROLLA 23.8.18
Ensin keskiviikkona 22.8. Virtavesien hoitoyhdistyksen edustaja esitteli hieman yhdistyksen toimintaa, mutta ennen kaikkea Kehä ykkösen alta lähteestä alkunsa saavaa, Myllypuron ja Puotinharjun välistä meanderoivaa, joskin ihmisen toimesta väkivalloin käännettyä Mustapuroa, joka laskee Marjaniemen kohdalla mereen. Saatuamme seikkaperäisen luennon veden virtauksen ja puron pohjan vaikutuksesta mm. taimenien kutemiseen, palasimme paikalle seuraavana päivänä torstaina 23.8.
Tällä kertaa paikalle oli varattu kuormallinen soraa ja isoja kiviä. Paikalle sattui myös viereisen Marjaniemen siirtolapuutarhayhdistyksen jäsen, joka ilahtui kansalaisaktiivisuudestamme ja viritteli yhteistyön mahdollisuutta koulumme ja VIrhon kanssa vastaisuuden varalle. Koska purolla oli edustava näyte vieraslajeja, sessio aloitettiin pienellä vieraslajiesittelyllä, ja sitten aloitimme puronpenkalta jättipalsamien karsimisen. Jättipalsamin lisäksi kotoperäisistä lajeista mainittakoon mm. osmankäämi ja pelto-ohdake.
Vieraslajien karsiminen tasoitti talkoon seuraavaa vaihetta, eli soran kuormaamista puron pohjalle. Sora kuljetettiin vanhalla ja hyväksi koetulla menetelmällä eli lihasvoimien kottikärryillä ja ämpäreillä; jotkut talkoolaiset ylittivät itsensä siinä määrin että hankkivat paikkansa kipeiksi. Ihmisketjulla ämpärit kulkeutuivat kätevästi rantaan. Soraa kuormattiin mahdollistamaan taimenille kutusoraikon, jonne kala voisi kaivaa kutupaikkoja; taimenia houkuttelemaan puron pohjalle kuormattiin vielä suurehkoja kiviä kottikärryillä. Kivien tarkoitus oli elävöittää puron virtausta, mikä taas houkuttelee kaloja. Kivien vaikutus oli kouriintuntuva, ja se näkyi heti. Myös pikkutaimenista nähtiin lukuisia vilauksia.
Mustapuron näennäinen luonnonmukaisuus vaatii inhimillistä väliintuloa.
