Luontoansioluetteloni

Alaa sivuavat tutkinnot:

-        Valtiotieteiden maisteri, joka on tehnyt väitöskirjaa kaupunkipuistoista ja kaupunkimetsistä Helsingin ja Oslon yliopistoista (jäi kesken)

-        Luonto- ja ympäristöneuvoja, Stadin ammattiopisto 2019

-        Keruutuoteneuvoja 2019 (sienet, marjat ja villiyrtit)

-        Ekopassi 2019 (Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus)

-        Ammatillinen opettaja, Haaga-Helia 2021

Kansalaisliikkeiden kanssa:

-        järjestämässä Keskuspuiston kansanjuhlia perustamani Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -liikkeen kanssa ja Metsän joulurauhaa vuosina 2005-2013

-        järjestämässä kaavakävelyitä Riistavuoressa

-        perustin useiden viheralueliikkeiden (Pro Stansvik, Pro Kruunuvuori, Pro Uutela, Myllypuron metsän puolesta, Pro Mustavuori) blogeja, Kaupunkimetsäliikkeen blogin ja Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -liikkeen blogin

-       Helsingin työväenopiston kurssia Kasvun paikkana kansalaisyhteiskunta järjestämässä ja luennoimassa 2008

-        Suomen sosiaalifoorumin kansalaisvaikuttamisen työpajaa järjestämässä ja luennoimassa 2008

-        Perustajajäsen Helsingin Vihreiden viheraluetyöryhmässä ja heidän Skutta-bloginsa kirjoittaja

-        perustamani Kaupunkiluontoliike -Facebook-ryhmän vetäjä (noin 1600 jäsentä). Lisäksi olen perustanut Liito-oravat -Facebook-ryhmän.

-        rekisteröin Kaupunkimetsäliikkeen nimellä Kaupunkiluontoliike 2020, ja siitä alkaen sen puheenjohtajana.

-        puutarhapalstan elvyttäminen Malminkartanossa Kumppanuustalo Horisontin vapaaehtoisten kanssa 2006

-        Horisontin ja Kierrätyskeskuksen luontokoulu Polun yhteisprojektien suunnittelua ja toteutusta (mukana myös Kannelmäen seurakunta, kirjasto, ala-aste, asukasyhdistys ym.)

      mukana Luontoliiton Metsäryhmässä 2020 alkaen

      Alaa sivuavia luottamustehtäviä:

      Uudenmaan Virkistysalueyhdistys ry:n hallituksen jäsen 2013-2017

      Stadin ammattiopiston oppilaskunnan Stadin luonto ry:n perustajajäsen ja hallituksen jäsen 2019

      Kaupunkiluontoliike ry, perustaja ja puheenjohtaja 2020-

      Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys, hallituksen jäsen 2024

Suomen Luonnonsuojeluliitto, Uudenmaan piirihallituksen varajäsen 2025-

Tutkijana:

-         esitelmöin Göteborgin yliopiston seminaarissa ”What are the commons” väitöskirjasuunnitelmastani Right to the Central Park 2009

Työharjoittelut:

-        Porvoon Klubitalon luontokerhon elvyttäminen 2019

-        Kumpulan koulukasvitarhalla (Lasten ja nuorten puutarhayhdistys) yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorisotoimen ja vapaaehtoisten kanssa palstaviljelyä, kohopenkkiviljelyyn ja viherlannoitukseen perehtymistä 2019

-        Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen luontokoulu Polun harjoittelijana kierrätysneuvontaa Kierrätyskeskuksen toimipisteissä ja peruskouluilla, Sibelius-boksiaskartelujen ohjaamista, Kotitalouksien lajittelu ja vaaralliset jätteet maahanmuuttajille -koulutuksen pitäminen ja Ekopassi-koulutuksien vetämistä (sain itsekin Ekopassin suoritettua). Olin järjestämässä Koivukylän Vihreää Perjantaita 2019.

Luontokartoituksia:

-        Liito-oravakartoituksia mm. Riistavuori, Pohjois-Haaga, Pajamäki, Friimetsä, Vakkola, Lavanko, Petaksen metsä, Pitkäkoski, Maununneva 2019-

-        Friimetsän luontoselvitys 2019

-        Särkjärven (Loviisa ja Lapinjärvi) valuma-alueen kartoitus 2019

-        Jalopuukartoitus Pajamäen vaahteralehdossa 2019

-        Riistavuoren norokartoituksia 2024

Luontoretkiä:

-        Yrttiretkiä Porvoon sairaalan henkilöstötoimikunnan ja Porvoonseudun Allergia- ja astmayhdistyksen kanssa 2020-

-        Aistiretki Mäntsälässä 2020 Haaga-Helian opiskelijoille

-        Sieniretkiä Suomen Luonnon päivänä 2020, Porvoon Vihreiden kanssa 2024 ja yksityisen luontoalan yrittäjä Suvi Metsämansikan kanssa 2023.

-        Stadin ammattiopiston retken vetäminen Patterinmäelle 2020

-        Ulkoilupäivän luontorastin vetäminen Haaga-Helian vaihto-opiskelijoille 2021

Kannanottoja, selvityksiä ja julkaisuja:

-        Helsingin Uutiset: Keskuspuisto on yhteistä omaisuutta 2005.

-        HS Mielipide: Laakson viheralueet elinehto vanhuksille 2006 (Jussi Vapaasalo, Anna-Leena Hyvärinen)

-        Artikkeli ”Kovaa peliä Keskuspuistossa” Helsyn jäsenlehdessä Takiainen 2007

-        HS Mielipide: ”Viheralueiden arvottaminen vaikeaa” 2007

-        Kaupunkimetsäliikkeen kannanotto Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta 2008

-        Selvitys Kannelmäen ja Malminkartanon yhdystiestä 2008

  -   Artikkeli "Puutarhakaupunkipuuhastelua" Vihreään Lankaan 2008

-        Selvitys Maununnevan metsästä ja jäähallista 2012

-        Mielipiteeni Helsingin yleiskaavasta 2015

-        Artikkeli ”Ulkotöissä 30 vuoden jälkeen” Mun Stadi -sivustolla 2019

-        Adressi Pasilan kivilinnan puolesta 2020

-        Kannanotto Helsingin AM-ohjelmasta 2020 (Kaupunkiluontoliike ry)

-        Kannanotto Kuninkaantammen eritasoliittymästä 2020 (Kaupunkiluontoliike ry)

-        HS mielipidekirjoitus ”Liito-oraville ei riitä pieni metsälaikku” 2020

-        Kannanotto Helsingin läntiseen raitiotiesuunnitelmaan 2021 (Kaupunkiluontoliike ry)

-        Kannanotto Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupunkiin 2021 (Kaupunkiluontoliike ry)

-        Kannanotto Helsingin LuMo-ohjelmaan 2021 (Kaupunkiluontoliike ry)

-        Kannanotto Malminkartanon suunnitteluperiaatteista 2022 (Kaupunkiluontoliike ry)

-        Keskuspuistoryhmän kanssa mielipidevaikuttamista ja mielipidekysely Pitkäkosken puidenkaadosta 2022

-        Kannanotto Käpylän Louhenpuistosta 2022 (Kaupunkiluontoliike ry)

-        Kannanotto Porvoon viheralueiden hoidosta, siihen liittyvästä palautteenannosta ja tiedotuksesta 2022 (Kaupunkiluontoliike ry)

-        Kommentteja Porvoon Kevätlaakson kaavasta 2022

-        Mielipide ja adressi Kevätlaaksonniityn kaavasta ja Kevätkummun itäisen metsän säästämiseksi 2022 (Kaupunkiluontoliike ry)

-        Selvitys Riistavuoren liito-oravien yhteyksistä 2022

-        Artikkeli ”Asukasaktiivin lyhyt opas” teokseen Huuto kaupunkiluonnon puolesta 2022 (Jaana Kanninen, Eija Korpelainen, Sanni Seppo ja Maija Wilskman)

-        Artikkeli ”Luontoarvoista piittaamatonta metsäkaupunkia Vantaan Kivistöön” teoksen Huuto kaupunkiluonnon puolesta nettiversioon 2022

-        Kannanotto Haagan/Pitäjänmäen liikenneympyrästä 2022 (Kaupunkiluontoliike ry)

-        Kirjoitus ”Ohjaako tuottotavoite Porvoota salailemaan hakkuitaan” Uusimaa-lehdessä 2022

-        Mielipide Haagan liikenneympyrän ja Vihdintien kaavasta 2023 (Kaupunkiluontoliike ry)

-        Toimenpidekieltohakemus Mannerheimintien remontista 2023 (Kaupunkiluontoliike ry yhdessä Helsyn kanssa)

-        Toimenpidekieltohakemus ja valitus Helsingin hallinto-oikeuteen Englantilaisen koulun kaavasta 2023 (Kaupunkiluontoliike ry)

-        Toimenpidekieltohakemus ja valitus HHO:hon Englantilaisen koulun poikkeamisluvasta 2023 (Kaupunkiluontoliike ry)

-        Mielipide Patterinmäen itäisen osan kaavasta 2023 (Kaupunkiluontoliike ry)

-        Haastattelu Hufvudstadsbladetiin Mannerheimintien remontista yhdessä Helsyn Emilia Pippolan kanssa 2023

-        Mukana konsortiossa ”Vesien Porvoo”, joka antoi lausunnon Porvoon ilmasto- ja ympäristöohjelman luonnokseen 2023

-        Adressi Porvoon Puistokallion puiden säästämiseksi ja vanhan kaupungin rakennustapaohjeen päivittämiseksi 2023

-        Huomioita Porvoon ilmasto- ja ympäristöohjelman luonnokseen 2023 

-        Vaatimus Stansvikin rauhaan jättämisestä 2023 (Kaupunkiluontoliike ry)

-        Kirjoitus ”Havuja, perkele” Uusimaa-lehteen Humlan ulkoilureitin hakkuista 2023

-        Muistutus Savonkadun kaavasta 2023 (Kaupunkiluontoliike ry)

-        Kuntalaisaloite ”Kevätkumpu II itäinen metsä on säästettävä” 2023

-        Vastine Englantilaisen koulun ystävät ry:n kannanottoon 2024

-        Muistutus nk. Länsi-Haagan kaavasta 2024 (Kaupunkiluontoliike ry)

-        Konsultoin asukasta toimenpidekiellon hakemiseksi pihapuun kaatamista vastaan 2024

-        Adressi pesimäaikaisen puidenkaadon lopettamiseksi Helsingissä 2024

-        Lausunto Pohjoisbaanasta 2024 (Kaupunkiluontoliike ry)

-        Kirjoitus ”Vaarallinen luonto Porvoossa” Uusimaa-lehdessä 2024

-        Kannanotto nk. Länsi-Haagan kaavaan 2024 (Kaupunkiluontoliike ry)

      Valitus Helsingin hallinto-oikeuteen Englantilaisen koulun rakennusluvasta 2024 (Kaupunkiluontoliike ry)

-        Valitus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Englantilaisen koulun poikkeamisluvasta 2024 (Kaupunkiluontoliike ry)

-        Mielipide Metsäläntien varren lumenkaatopaikasta Keskuspuistoon yhdessä Keskuspuistoryhmän ja Maunula-Seuran kanssa 2024 (Kaupunkiluontoliike ry)

-        Mielipide Helsingin luonnonsuojeluohjelmasta 2024 (Kaupunkiluontoliike ry)

Saavutuksia:

-        Raide-Jokerin työmaan keskeyttäminen liito-oravahavainnoilla 1 v 7 kk ajaksi 2019-2020

-        Yhdessä Helsyn kanssa Hesperianpuiston puiden säästämiseen myötävaikuttaminen 2023

-        Myötävaikuttaminen Laakson tervaleppäkorven ja ”Lääkärinkadun alueen” säilymiseen kaavoituspaineissa 2005 alkaen - > osa alueesta sisällytetään Helsingin luonnonsuojeluohjelmaan

-        Myötävaikuttaminen Porvoon Puistokallion vaahteroiden säilymiseen 2023

-        Liito-oravayhteyden parempi huomioiminen ns. Länsi-Haagan kaavassa

      Keimolanmäen kaavoitusalueen etelärajan tarkentaminen liito-oravahavaintojen avulla 2019

Lisätietoja luontoalan tekemisistäni löytyy osoitteesta Facebook-profiilista https://www.facebook.com/luonto.pertsa

 

Mielipide Metsäläntien varren lumenkaatopaikasta

Mielipide Metsäläntien varren lumenkaatopaikasta                     

Keskuspuistoryhmä/Kaupunkiluontoliike ry/Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys

Vastustamme Metsäläntien varteen suunniteltua lumenkaatopaikkaa. Tämä paikka kuuluu Helsingin Keskuspuistoon, ja on nykyisessä kaavassa - joka on vuodelta 2014 - virkistysaluetta (VR), ja sen käyttötarkoituksena on ollut toimia esimerkiksi lasten harrastuspaikkana. Alueella on nyt toiminut useamman vuoden epävirallinen lumenkaatopaikka ilman tarvittavia ympäristölupia. Aiemmin kentällä ovat harjoitelleet mm. koiraharrastajat ja rugby-pelaajat. Nykyään alueella on voimassa merkintä MTK, jonka mukaan alue tulisi valtaosaltaan olla esimerkiksi pallopeleihin soveltuvana niittynä, vastaten alueen aiempia em. käyttötapoja.

Helsingin Keskuspuistoa on vähitellen reunoiltaan nakerrettu milloin milläkin verukkeella. Pirkkolaan alettiin v. 2020 rakentamaan urheiluhallia,  jota vastustettiin laajasti mm. yli 14000 allekirjoitusta keränneellä adressilla.  Kaupunki lupasi tämän olevan kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkistrategian mukaisesti viimeinen Keskuspuistoa pienentävä hanke. Tämä lupaus on kuultu monia kertoja, ja aina Keskuspuiston ystävät ovat saaneet pettyä. Lumenkaatopaikka rikkoo siis hyväksyttyä kaupunkistrategiaa.

Lumenkaatopaikan suunnitelman selosteissa väitetään virheellisesti, ettei lumenkaatopaikka poistaisi käytössä olevia ulkoilureittejä. Alueella kulkee vilkkaasti käytettyjä ulkoiluteitä ja Maunulan luontopolun reitti. Keskuspuiston 100-vuotisjuhlavuonna asukkaiden ja kaupungin yhteistyönä laaditun luontopolun opastaulu kertoo aiemmin ruderaattialueena toimineesta kentästä ja sen luonnon monimuotoisuudesta. Epävirallinen lumenvastaanottopaikka on tuonut kentälle niin paljon hiekkaa ja soraa, ettei se enää ole luontainen niitty. Luontopolun reittiä jouduttaisiin muuttamaan lumen vastaanottopaikan takia ja poistamaan kyseinen opastustaulu tarpeettomana. 

Juurisyy uuden lumenkaatopaikan käyttöönotolle on se, että kaupunkia kaavoitetaan niin tiiviiksi, ettei tilaa lumelle jää rakennetussa ympäristössä, ja nykyään taloyhtiöt ja kaupunki kuljettavat lunta pois silloinkin, kun lumikasoista ei olisi haittaa esim. katujen turvallisuuden kannalta. Lisäksi kaupungin nykyisistä yhdeksästä lumen vastaanottopaikasta suunnitellaan poistettavaksi viisi. Poistaminen johtuu kolmen lumen vastaanottopaikan osalta siitä, että niille aiemmin varatuille alueille on kaavoitettu rakentamista. Ehdotamme, että näitä lumen vastaanottopaikkoja ei tässä vaiheessa poistettaisi ja pyrittäisiin etsimään pienempiä hajautettuja varastointipaikkoja. Lumi on järkevintä säilyttää lähellä sen sadanta-aluetta, mikä vähentää kuljetustarvetta. 

Rakentamisen leviäminen viheralueelle saatiin estettyä edellisessä yleiskaavaprosessissa Hämeenlinnantien bulevardisuunnitelmien kaatuessa Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Nyt lumenkaatopaikka muodostaa uuden uhan, joka taas nakertaisi viheraluetta. Nyt Keskuspuistoa ei nakertaisi suoraan asuinrakentaminen, mutta kylläkin välillisesti, sillä liian tiivis asuinrakentaminen ei jätä tilaa lumen varastoinnille asutusalueilla, jolloin varastointi ulkoistetaan viheralueille.

Lumenkaatopaikka olisi erityisen haitallinen Haaganpurolle, eli uhanalaisen taimenpuron kalakannoille, puroympäristölle ja Keskuspuiston luonnolle muutoinkin. Suunnitelmassa ei esitetä mitään uskottavaa ja teknisesti toimivaa, testattua vedenpuhdistusjärjestelmää, joka estäisi sulamisvesien tuhoisia vaikutuksia puroluonnolle. Helsingin muillakaan lumenvastaanottopaikoilla ei ole olkipaaleja kummempaa suodatusta. Esimerkiksi Maununnevan lumenkaatopaikasta valuu jo nyt koko ajan saasteita ja kiintoainetta Haaganpuroon. Taimenpuro ei kestä yhtään lisää kuormitusta, ja Haaganpuro kulkee useiden Keskuspuistoon suunniteltujen luonnonsuojelualueiden lävitse. 

Ennen kuin kaupunki esittää uutta jättikokoista lumenkaatopaikkaa herkän puron läheisyyteen, pitäisi olla varmuus lumen sisältämistä haitta-aineista ja sulamisveden käsittelytapojen toimivuudesta. Lumien sulamisvesiä voitaisiin periaatteessa käsitellä erilaisilla suodatus- ja saostusmenetelmillä, joita yleensä jätevesille käytetään. Arvelemme kuitenkin, että tehokkaan vedenpuhdistusjärjestelmän rakentaminen lumenkaatopaikan yhteyteen saattaisi olla tähän tarkoitukseen kaupungin näkökulmasta liian kallista. Lisäksi alueen pohjarakenteita pitäisi tiivistää, ettei epäpuhtauksia pääsisi valumaan sitä kautta.

Lumessa voi olla monenlaisia epäpuhtauksia, kuten ravinteita, raskasmetalleja, PAH- aineita, öljyä ja mikromuoveja. Lisäksi lumen mukana tulee liukkauden torjunnassa käytettyjä suoloja ja runsaasti kiintoainetta, kuten hiekkaa ja soraa sekä erilaisia roskia. Epäpuhtauksien määrä vaihtelee suuresti. Vilkkaasti liikennöityjen teiden vierestä kerätty lumi on kaikista likaisinta. Joissakin kaupungeissa on ehdotettu, että lumen sijoituspaikat jaettaisiin lumen alkuperän mukaan, niin että paikoille, joilla on herkästi häiriintyvää luontoa, sijoitettaisiin lunta vain “puhtailta” alueilta. 

Metsäläntien lumenkaatopaikan kapasiteetiksi on kaavailtu n 30000 kuorma-auton kuormaa vuosittain, mikä voi tarkoittaa ainakin 300000 m3 lunta. Tällaisessa määrässä aurattua lunta voi olla kymmeniä kiloja raskasmetalleja. Vaikutus puroon lumenkaatopaikan kohdalla on erityisen haitallista, koska päästö tulee keskitetysti vain yhden purkuojan kautta. Myös liukkauden torjunnassa käytetyillä suoloilla voi olla hyvin haitallinen vaikutus puroon. 

Ehdotamme ensisijaisesti Maununnevan lumenkaatopaikkaan panostamista ja tilan jättämistä kaavoituksessa paikallisille lumenvarastointipaikoille. Sulamisvesien vedenpuhdistus pitäisi ensin kehittää toimivaksi Maununnevan lumenkaatopaikalla, ennenkuin lisää lumenkaatopaikkoja rakennettaisiin herkkien purojen varteen. Kokemukset Maununnevalta eivät ole nykyisellään rohkaisevia hulevesien puhdistuksen osalta ja sen osalta, millaista jätettä sieltä kulkeutuu Keskuspuistoon ja läheiselle Maununnevan asuinalueelle.

Lumenkaatopaikkahanke osoittaa jälleen kerran Keskuspuiston lainsuojattomuuden; miten se nähdään maareservinä kaikille muille maankäyttötarkoituksille kuin ensisijaiseen maankäyttötarkoitukseensa, eli virkistykseen.

Nepsy-ystävällinen työpaikka

Osallistuin eilen Autismiliiton Töitä kirjolla -tapahtumaan, jonka lopuksi teetettiin osallistujilla kysely siitä, millainen olisi heidän mielestään neuroesteetön työpaikka. Tässä omat vastaukseni siitä, millainen olisi oma näkemykseni unelmien työpaikasta, tai oikeastaan työelämästä:

Millainen on sinun unelmatyösi?

Itsenäinen työ tutkijana, luontokartoittajana tai valokuvaajana. Kaikkein eniten olen elämässäni nauttinut työstä tai siihen verrattavasta toiminnasta kolutessani Loviisan takametsiä tehdessäni Särkjärven valuma-alueen kartoitusta ja kädet mullassa Kumpulan koulukasvitarhalla. Myös Horisontin elokuvakerho ja eduskuntavaalipaneeli sekä Sibelius-Akatemian pianonsoiton valintakokeen sihteerinä toimiminen ovat kuuluneet huippuhetkiini. 

Millaista tukea toivot työnhakuun?

Konkreettista neuvoa, missä niitä piilotyöpaikkoja on. Ja konkreettista ansioluettelon viilaamista, kun koulutusta vastaavat työt ovat vuosikymmenien takaa ja ansioluettelon karsiminen on mahdotonta.

Mitä tukea/mukautuksia tarvitset, jotta pystyt tekemään töitä?

Työohjeet eivät saa muuttua koko ajan, varsinkaan edestakaisin. Käytettävä teknologia ei saa muuttua ainakaan kovin usein, koska se vaikuttaa työnteon tapoihin.

Selkeät tietojärjestelmät. Selkeät rooliodotukset, jotka on kirjoitettu auki. Ei jatkuvia organisaatiomuutoksia. Mahdollisuus itse priorisoida.

Millaisia kokemuksia sinulla on työnhausta tai työelämästä?

Olen koulutukseeni ja lahjoihini nähden alisuoriutunut. Otan kirjaimellisesti työhaastatteluiden mantran "rohkaisemme sinua esittämään kritiikkiä". En ymmärrä kirjoittamattomia sääntöjä tai hiljaista tietoa, joita organisaatioissa on.

Millainen olisi juuri sinulle paras työympäristö?

Metsä.

Millainen on sinusta neuromoninainen työympäristö?

Omat työhuoneet, selkeät kirjalliset työohjeet, jotka saa printattua vaikka seinään oman työpöydän yläpuolelle, helppokäyttöiset tietokoneohjelmat, jotka eivät muutu tai päivity jatkuvasti, organisaatio, jota ei myllätä jatkuvasti. Ei pyydetä ajattelemaan omilla aivoillaan tai käyttämään "maalaisjärkeä", koska tällöin pitäisi myös kertoa, missä kohdassa se omilla aivoilla ajattelu pitäisi ymmärtää lopettaa.

Neuromoninaisuuden huomioiva, kognitiivisesti esteetön ja erilaiset olemisen ja tekemisen tavat suvaitseva työpaikka on kaikille hyvä, ei vain neurovähemmistöihin kuuluville aivan samoin kuin tasa-arvon ja vähemmistöystävällisyyden kanssa on yleensäkin. Kaikki hyötyvät aistikuorman keventämisestä ja sääntöjen ja odotusten selkeydestä. 

Ennen omaa asperger-diagnoosiani olin jo mieltänyt itseni työpaikoissani eräänlaiseksi indikaattoripaperiksi. Autistiset työntekijät ovat työelämän indikaattoripapereita. 

MIELIPIDE HELSINGIN LUONNONSUOJELUOHJELMASTA

Tervehdimme ilolla Helsingin varsin kunnianhimoista luonnonsuojeluohjelmaa, joka nostaisi suojelupinta-alan määrän kymmeneen prosenttiin kaupungin omistamista maa-alueista. Erityisesti tuemme sitä, että kymmeniä vuosia kaavoituskohteena ollut kiistanalainen Laakson alue aiotaan rauhoittaa suojeluohjelmalla. Vartiosaaresta suuren osan suojeleminen tarkoittaa käytännössä alueen rakentamisspekulaatioiden päättämistä. Myös Håkansbergin ja Taivaskallion suojelua katsomme tyydytyksellä, Uutelan suojelualueiden verkoston laajenemista ja Keskuspuiston suojelualueiden verkoston laajentamista Keskuspuistoryhmän ehdotuksen mukaisesti pidämme myönteisinä asioina. Positiivisena pidämme myös Helsingin saariston suojelun lisääntymistä, Östersundomin sisällyttämistä suojeluohjelmaan ja Viikin ja Kallvikin alueiden suojelun kattavuuden lisääntymistä.

Toivomme Keskuspuiston suojelualueiden verkoston laajenemisen tarkoittavan Keskuspuiston baanasuunnitelmien hautaamista ja rauhoittavan Keskuspuiston viimeinkin lisänakerruksilta, niin ulkoiselta kuin sisäiseltäkin nakerrukselta. Kuitenkin suojeluohjelman ulkopuolelle jää joitakin alueita, jotka näkisimme mieluusti siinä mukana. Näemme, että kaupungin muut suunnitelmat eivät saisi estää niiden liittämistä suojeluohjelmaan, luontokadon ollessa tärkeydeltään ja kiireellisyydeltään ensisijainen asia.

Kumpulan vaahterametsä

Kyseessä on Helsingin, mahdollisesti koko maan laajin yhtenäinen jalopuumetsä Turun Ruissalon ohella. Vaahterametsän yläpuolisilla kallioilla on ketokasvillisuutta ja vaahterametsän alarinteillä Hämeentien puolella on harvinaisen edustava jalavarivistö.

Riistavuori

Riistavuoressa on kolme liito-oravien ydinaluetta, sen poikki kulkee seudullisesti tärkeä viherkäytävä ja ulkoiluväylä ja sen kallioilla on huomattavat maisema-arvot. Alueella kulkee norosto Vihdintien varren näköalakallion eteläpuolella ja sieltä löytyy suolaikkuja. Alueen lajistoa on äskettäin selvittänyt Luontoliitto, ja Länsi-Haagan kaavoittamisen sijaan alue ansaitsisi suojelun.

Kartanonmetsä

Malminkartanon Kartanonmetsä tulisi ostaa takaisin kaupungille ja julistaa luonnonsuojelualueeksi. Sen poikki kulkee Museoviraston inventoima vanha tie, ja se on alueellisesti tärkeä poikittainen viheryhteys.

Stansvikinkallio ja siihen rajoittuva vanha mäntymetsä

On hienoa, että Stansvikinharju ja sitä ympäröivät merialueet suojellaan, mutta lisäksi Stansvikin vanhassa metsässä on ilmeisesti koko kaupungin vanhimpia puita, kilpikaarnapetäjiä. Lisäksi kartanolle vievän tammikujan varrella tiedetään kasvavan varsin harvinainen kalliotuhkapensas, ja metsässä on välillä asustellut lapinpöllöjä.

Kumpulan ”keskuspuisto” ja Kymintien metsä

Kumpulan keskuspuisto, joka alkaa lännessä Kätilöopiston kallioilta ja Kumpulan koulukasvitarhasta, on yhtenäinen, vaihteleva viherkäytävä, joka jatkuu aina Kustaa Vaasan tielle saakka. Alueella on liito-oravien ydinalueita ja itäosan kalliometsässä hienoja kelomäntyjä ja länsiosan metsässä lähellä maauimalaa paljon maapuuta.

Munkkivuoren metsän suojelualueen laajennus itään päin

Munkkivuoren metsä tulisi kokonaisuudessaan saada suojelun piiriin ja luopua sen itäosan kaavoituksesta.

Vuosaaren luonnonsuojelualueiden kytkeytymisen parantaminen ja laajentaminen

Toivomme Mustavuoren luonnonsuojelualueen laajentamisen nykyisen lehtopainotteisen alueen ulkopuolelle ja Uutelan luonnonsuojelualueiden kytkeytymisen lisäämistä. Pohjoisen Vuosaaren kaavasuunnitelmien katsotaan rajoittavan Mustavuoren suojelualan lisäämistä, mutta kaavoja voidaan muuttaa, jos on tahtoa. Uusi luonnonsuojeluohjelma kiitettävästi sinänsä lisäsi luonnonsuojelualueiden määrää Uutelassa, mutta niiden välillä jää paikoitellen aukkoja.

Haaganpuron suojelualueen lisääminen

Haaganpuron valuma-alue olisi hyvä saada mahdollisimman kattavasti suojelun piiriin: se on taimenpuro, ja laskee Pikku Huopalahteen.

Louhenpuisto

Käpylän Louhenpuisto on liito-oravien asuttama jalopuumetsä, jossa on runsaasti lehtokasvillisuutta. Ainakin Louhenpuiston eteläosan suojeleminen olisi tähdellistä.

Keskuspuiston suojelualueiden välisten aukkojen täydentäminen

Viittaamme Keskuspuistoryhmän lausuntoon, jossa toivottiin Keskuspuiston suojelualueverkoston kattavuuden lisäämistä vielä tässä ehdotetusta ottamalla mukaan Pirkkolan lounaisosa ja Ruskeasuon alueita, etenkin Ruskeasuon liikuntapuiston ja Hakamäentien välinen metsäalue. Ihmettelemme myös, miksi Helsinkipuistona jatkuvan Keskuspuiston alueita Vantaanjoen varrella ei olla sisällytetty ohjelmaan. Toivomme myös Maunulanpuiston ja Pohjois-Pasilan suojelualueiden yhdistämistä – nyt ehdotetussa muodossaan ne eivät ole kytkeytyneitä toisiinsa ja muihin suojelualueisiin - ja Maununnevan eteläosan kohteen laajentamista.

Malmin lentokentän niittyalueet

Olemme tyytyväisiä Ormusmäen ja Longinojan suojelualueiden perustamisesta, mutta rakentamisen keskelle jäävä osa Malmin lentokentän edustavimmista niittyalueista tulisi rauhoittaa erinomaisena perhosniittyalueena.

Yleisenä huomiona: vihersormien ja ekologisen jatkuvuuden nykyistä parempi turvaaminen

Yleiskaava katkaisee tai kaventaa käyttökelvottomiksi monia vihersormia. Näin käy läntiselle vihersormelle Riistavuoren kohdalla ja Vihdintien varren metsän kohdalla Pohjois-Haagassa ja Lassilassa ja koilliselle vihersormelle, jossa yhteys Viikin-Herttoniemen-Vanhankaupunginlahden laajan viheralueen ja toisaalta Kivikonmetsän ja Mustavuoren suuntaan heikkenee Karhunkaatajan metsän rakentamisen myötä.